arua

No, meiän koulunkäynti oli kyllä harmittavan usein tällaista, opettajatkaan eivät aina tienneet missä mennään:

Lisää koulumuisteloita, kukaan ei tiedä missä on tunti, osa 234: Jälleen Unni tietää. Miron oli noihin aikoihin huomattavasti erinäköinen kuin nykyään: Tyypillinen ilta julkisissa liikennevälineissä: Ja sitten lopuksi pari unta, koska kaikki rakastavat muiden unista kuulemista (not).

Ei huolta, en laita enää koosteita vanhoista jutuista. Mutta en lupaa etteikö kerralla voisi olla kaksi tai kolme sarjakuvaa jos siltä tuntuu.

Koska tässä blogissa ei ole pitkään aikaan ollut turhaa jauhamista piirtämisestä.

"Miron-sarjis" on vihdoin viimein valmis. 10. luku ja epilogi ovat luettavissa sarjakuvan sivuilla . Toivottavasti loppu ei lässähdä, ainakaan liian pahasti. Seitti julkaisee Mironin paperiversiona (eli sarjikselle pitäisi viimein keksiä nimi), ja jos suunnitelmat pitävät, se ehtii jo Tampereelle.

Olen huono sarjakuvaharrastaja kun valitsen aina (tieto)kirjan enkä sarjakuvaa silloin kun pitää päättää mihin rahansa käyttää. En myöskään koe omakseni ilmeisesti yleistyvää ajatelutapaa, että fyysiset kirjat ovat täysin vanhanaikaisia ja turhia. Pidän niistä myös esineinä.

Ai niin, voisi täälläkin viimein mainita asiasta: Miron on julkaistu viimein albumina. Albumiversioon on tehty muutamia korjailuja jotka nettiversiosta puuttuvat, muokattu hieman tekstejä ja lisätty väliin pari sivua. Mukana ovat täytteenä myös lyhärit Velka ja Lipasto. Alpparin voi ostaa joko suoraan julkaisijalta Seitiltä , tai tilata Turun Sarjakuvakaupasta , jossa Seitillä on oma osio . Albumia saa myös isompien nettikauppojen kautta, mutta hinnat kohoavat ylemmäs (ei Miron nyt sentään 50 euron arvoinen ole). Albumin pitäisi myös tulla kirjastoihin, mikä on erittäin suositeltava tapa lukea. Sarjakuva on yhä luettavissa netissä , mutta harkitsen josko nettiversio pitäisi jossain vaiheessa poistaa, se kun ei ole lopullinen versio.

Nyt ajatellen siellä ei ollut yhtäkään sohvaa. Pahoittelut päivitysten puutteesta, viime aikoina ei ole ollut oikein mitään blogiin laitettavaa...

Muistattehan sen sarjispaikan ? No, näin siitä uudestaan unta... Kyllä se on vielä jossain. ;_; Toinen asia, Mironista tulee uusintapainos! Alpparia saa ostettua mm. ensi viikonloppuna 7.–9.9. Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ISOLTA puolelta, ei siis pienlehtitaivaasta missä Seitti on ollut ennen. Tai luonnollisesti tilattua suoraan Seitiltä tai vaikka Turun sarjakuvakaupasta . Myös Traconissa on kuulemma myynnissä muutama kappale. Yritän tehdä töitä sen eteen, että alpparia saataisiin myös kirjastoihin (ainakin Tampereella on yksi kappale) sekä Akateemiseen kirjakauppaan, mutta ans kattoo. Fennicaan on ainakin tulossa pari kappaletta.

Vanha merkintä, löytyi koneelta ja oli ilmeisesti tarkoitus laittaa tänne...

Olen taas viime aikoina alkanut pitää enempi kuvapäivistä, joten ainakin toistaiseksi on toivoa päivityksistä.

Jottei postaus jäisi liian suppeaksi, tässä bonus-keijjo:

Miron on ehdolla Sarjakuva-Finlandiassa . Pian kerron myös mitä olen puuhaillut viimeisen puolentoista vuoden aikana ja joulukuu lähestyy ja sen myötä Seitin joulukalenteri. PS. Anteeksi jos olen täällä(kin) ollut ärsyttävä, yritän pitää tästä lähin vähän matalampaa profiilia ja miettiä tarkemmin mitä postaan!

Uni suttu-unipäiviksestä, siksi laatu. En muista juuri yhtäkään tähän kirjaan merkityistä unista, systeemissä on selvästi jotain vikaa.

Haikailen hereilläkin aina suklaajuoman perään, ei siis kaakaojauheesta tehdyn kaakaon, vaan sellaisen paksun, joka on tehty suklaasta. Suomessa sitä saa harvasta paikasta.

Jouluaattona löydyn myös Seitin kalenterista . (Miron-aiheinen kuva)

En osaa sanoa, kiinnostiko pienenä enemmän tiede vai piirtäminen. Ehkä nämä kaksi asiaa voisi yhdistää, ja tehdä tiedesarjakuvan? ...paitsi että vastaavia on jo toteutettu. Sitä yhtä projektia odotellaankin vielä ensi vuoden puolelle, siitä sitten myöhemmin. Pienkustanteet eivät oikein tahdo levitä, joten hyvä kokeilla viimein isomman kustantajan kautta että mitä tapahtuu ennen kuin tekee Päätöksiä.

Poikkeuksellisesti alkuperäinen kirja ei kuulu suosikeihin, vaikka olen sen lukenut, vaan nimenoman elokuva on se Juttu. Kaasua, komisario Palmu! on myös hyvä, mutta Erehdys on paras.

Ja koska Finn Lectura on julkaissut uuden julkaisuluettelon , voin kertoa seuraavasta albumistani: Sarjakuvamuotoinen sarjakuvaopas Oppaan kohderyhmä on muiden tapaan aloittelijat, ja yritin käydä läpi myös sellaisia asioita, joita oppaissa ei yleensä käsitellä.

Digitoiminen voisi olla hieman älytön urakka, sillä kirjoja on nyt 29 kappaletta...

Dokumentti Wilkinsin yrityksestä on Yle Areenassa vielä noin kuukauden.

Okei, tämä on varmaan ainakin toistaiseksi viimeinen päivismerkintä tässä blogissa, tästä lähin postaan jotain vain kun on sellainen fiilis. Tuntuu tyhmältä blogata omasta elämästään kun harva tekee omasta päiväkirjastaankaan mitään spektaakkelia... (Huom, tämä on fiilis vain oman blogin kohdalla, en tarkoita että muut olisivat typeriä pitäessään sarjisblogia.) Joitain muita itseäni koskemattomia merkintöjä saatan kyllä postata, samoin ilmoituksia. Kotisivuremppa edistyy ja sarjakuvaopas on jo hyvää vauhtia menossa painoon, joten ilmoittelen niistä heti kun on ajankohtaista! (Nettisivut pitäisi saada päivitettyä viimeistään huomenna.)

Paras ilmoittaa täälläkin.... Eli Narullan sivujen (joita ei voi kutsua Narullan sivuiksi) sivuremppa on valmis. Eikä siihen mennyt kuin ...kaksi vuotta? >> http://www.auraijas.com/narulla.html Ulkoasun lisäksi myös sisältö on hiukan uusiutunut, Mironilla mm on uusi hahmoprofiili, onhan hän nyt päähenkilö. (Aikamoinen ylennys siitä mitä Miron oli.) Myös kuvagalleria on päivittynyt, ja fanart(joka ei ole fanart)-osiosta löytyy Tubbsin Japan Popiin tekemä sarjakuva. No, Miron ei nyt halunnut hymyillä.

Limingan jälkeen en ole kunnon tähtitaivasta nähnytkään... Revontulet pitää nähdä livenä tai vähintään valokuvista, niiden piirtämisestä ei tule yhtään mitään. En sitten voi lopettaa päivittämistä ihan tyystin tai Keijjo kuolee, mutta seula pysyy tiheämpänä.

South Tyrol Museum of Archaeology

Sarjakuvamuotoinen oppaani sarjakuvien tekemisestä, eli SARJAKUVIEN TEKEMINEN , on ilmestynyt, kustantajana Finn Lectura . Kyseessä onkin ensimmäinen isommalta kustantajalta tullut julkaisuni, ja toinen albumi jos vanhoja (edelleen ikävästi kummittelevia) omakustanteita ei lasketa. Opas on kokonaan väreissä ja Psyko-Tommikin on pitkän tauon jälkeen mukana. Yritin suunnata oppaan sekä mangasta että "kaikesta muusta" kiinnostuneille, jollainen itsekin olen.

Eli yritys yhdistää dinosaurukset, tee ja avaruus.

Kyselin Tumblrissa mitä kysyisit Mironin/Narullan hahmoilta (hankalaa, kun sarjalla ei ole yläotsikkoa, en koskaan tiedä miten siihen pitäisi viitata koska kyse on kuitenkin yhdestä ja samasta sarjasta jolla on ollut kaksi julkaisua ja kaksi nimeä). Postaan sarjakuvan myös tänne. Eli mitä Naru/Rulla ja Halkotonttu tykkäisivät Roomba-imurista?

Hukkasin ajatuksen jossain puolivälissä. Tein myös lähes kaiken uudestaan koneella, joten alkuperäisestä piirroksesta ei ole jäljellä juuri mitään! Avaruusmyrskyihin voisi kuulemma varautua paremminkin, vaikka tilanne ei ole Suomessa yhtä paha kuin monessa muussa maassa, näin olen käsittänyt. Carrington-tason myrsky seuraavan 50 vuoden aikana on hyvin teoreettinen, mutta silti mahdollinen.

HUOM: Koska lopetin Tumblr-blogini, laitan tästä lähin tänne sarjiablogiin myös sellaisia (sarjakuviin liittyviä) kuvia, jotka olisin aiemmin laittanut Tumblriin. Muille kuville ei tällä hetkellä ole paikkaa minne voisin niitä laittaa, ja en ole päättänyt tarvitsenko enää uutta kuvablogia. Muita juttuja odotellessa, ruokaa:

Kissan kynsienleikkuu ja vanhuus ei tule yksin.

Nyt kun kevät tulee kohisten, lienee sopiva hetki julkaista tässä välissä viime joulun sarjakuvat. Ensimmäinen julkaistiin Japan Popissa, toinen Seitin blogissa.

Lisätietoa: Syke.fi: Valosaaste - vakava ympäristöongelma? Valon varjopuolet - perustietoa valosaasteesta -julistesarja Save the Night in Europe International Dark-Sky Association Ursa: Valosaaste sokaisee

Kuten jotkut ovat jo varmasti huomanneet, uusin vakihahmoni on tyrannosaurus Willem , joka sai nyt oman osionsa kotisivuille. Julkaisin siellä myös yhden Sarjarissa ilmestyneen Willem-sarjiksen , jonka laitan nyt myös tänne. Ja hahmohan sai alkunsa teesaurukset avaruudessa -sarjakuvasta, jonka laitoin tänne taannoin ja jossa Willem on aikuinen. Hahmot syntyvät usein vahingossa, niin kävi myös Mironin ja kumppaneiden sekä Psyko-Tommin kohdalla.

Tämä oli ensimmäinen Sarjarissa ilmestynyt Willem-sarjakuva.

Nyt kun olen ottanut nämä Willem-jutut vakavasti niin aloin tehdä taustatyötä ja verestää muistia että mitä kasveja liitukaudella taas kasvoikaan. Ensin ovat vuorossa nykyiset kasvit jotka olivat (ainakin jossain muodossa) olemassa jo liitukauden lopulla. Muistiinpanot laitan teidän iloksenne tänne. Myöhempi HUOM: En ole aivan varma, mistä tiedot alun perin kaivoin, joten niissä saattaa esiintyä virheitä. Tätä ei siis kannata käyttää lähteenä tarkistamatta.

Vielä muistiinpanoja liitukauden kasveista. Ei hätää, näitä ei (todennäköisesti) tule enää enempää. Seuraavaksi lisää Willemiä! Haluaisin saada faktat oikein, mutta taitaa mennä liian vaikeaksi jos alan miettiä mitä kasveja tarkalleen kasvoi missäkin, minä aikana ja millainen ilmasto eri paikoissa oli. Haluaisin silti välttää pahimpia virheitä, eihän kukaan nytkään laittaisi palmuja keskelle suomalaista kuusimetsää koska niitä ei kasva siellä.

Julkaistu alun perin Sarjarissa, teemana tietysti Beatles.

En sitten voinut vastustaa kiusausta laittaa tämä tänne, vaikka tämä sarjakuva ilmestyykin vasta seuraavassa Sarjarissa... Mutta olen saanut käsityksen että Sarjaria ja tätä blogia lukevat eri ihmiset, joten toimikoon mainoksena? Juttuja Willemin lapsuudesta on odotettavissa jatkossakin.

Ottilia ja strutsi valmistui viimein pitkän pähkäilyn jälkeen. Jälki ei ole erityisen hyvää sillä paperi/tussi-yhdistelmä ei toiminut vaan viiva levisi paperille. Huomasin sen tietenkin vasta tehtyäni kaikki luonnokset. (PS: Ymmärtääkseni strutseilla ei saisi oikeasti ratsastaa!) Toinen osa on täällä .

Ennen Ottilian ja strutsin jälkimmäistä osaa, tähän väliin pieni katsaus tulevan Willem-sarjiksen aiheeseen: Miron tekee cameon ichthyosauruksena.

Ensimmäinen osa on täällä .

Unohdin liittää edelliseen Michtron-postaukseen ichthyosaurusversiot Yläkerran huoneesta. Ei, en ole piirtämässä albumia uudestaan, mutta odotellessa lisää Willemiä... (Minulla on mielettömästi ideoita sekä Willemiin että Mironiin, mutta ne pitäisi vielä toteuttaakin.) Sivuista näkee myös miksi korvaan tekstit fontilla. Klikkaa isommaksi! Alkuperäinen sivu: täällä Alkuperäiset sivut: täällä ja täällä

Legendaarinen Noidan Käsikirja. Yleensä pyrin muuttamaan oikeiden kirjojen nimet joksikin muuksi, mutta näiden käsikirjojen kanssa en keksinyt mitään vaihtoehtoa. Olisi tarkoitus lisätä kaikki Willem-sarjikset pian kotisivuille, näitä taitaa olla hiukan vaikea lukea näin blogista?

Tämä sarjakuva julkaistiin Sarjakuvaseuran Helsingin 2014 Kirjamessuilla toimittamassa Messuhenki-lehdessä.

Tämä oli ehdolla Oulun sarjiskilpailussa, aiheena "kaamos".

Tämän sarjakuvan oli tarkoitus tulla albumiin, mutta sen julkaisu siirtyi/meni jäihin joten sain luvan julkaista sen ensin netissä. Kyseessä on vitsinä tehty crossover Seitin julkaisemista sarjakuvista, minulle siis lankesi Miron vs. Rontit. Sarjakuva on 18 sivua pitkä ja tässä siis kokonaan, laitoin osan poikkeuksellisesti katkon taakse. Lasten- ja nuortensarjakuva Rontit - Presidentin tapaus eli Mustan Kouran salaseura on yhä saatavissa Seitin kaupasta !

Jos tomaatteja on vähän ja ei ole helle, pöytäsäilytys on yleensä riittävä sillä tomaatit ehtii syödä ennen kuin ne alkavat pilaantua. Jos joutuu säilömään useita laatikollisia tomaatteja, kehotan kääntymään virallisen tiedon puoleen.

En normaalisti enää postaile näitä kuvapäivisjuttuja, mutta menköön tämän kerran kun blogi ei ole päivittynyt pitkään aikaan... (Sitä paitsi pitää testata näyttääkö kuva oudolta koska kuvankäsittelyohjelma ei ole täysin yhteensopiva uuden koneen kanssa, enkä tiedä vaikuttaako se kuvan laatuun.)

Huom: Jos et ole tuttu Animal Crossingin kanssa, näistä ei todennäköisesti ymmärrä yhtään mitään. I made some (rather silly) comics about what playing Animal Crossing New Leaf sometimes felt like. Since my english is rusty and not that good to begin with, there is errors for sure, sorry about that! Since most of the readers of this blog are likely not familiar with the game, the comics are under the cut . No tea for you No coffee for you So many fans Gulliver Graham's ant Big head Sad Club LOL

VIIMEINKIN. Seuraavaan osaa ei mene vuotta, lupaan. Tämän sarjakuvan tuottamiseen meni kauan sillä aloitin sen ajat sitten, ja se taitaa valitettavasti näkyä... huomaan, että dinojen koot hieman venyvät ja paukkuvat, ja mukana on muutama juttu, jotka ovat todennäköisesti väärin. Tämäkin sarjis menee myös Willemin sivuille heti kun kerkeän laittaa sen sinne. Myös Mironin pitäisi alkaa ns. "pian", ja molemmat sarjakuvat kootaan albumeiksi kunhan materiaalia on tarpeeksi. ...Jep, en ole lainkaan varma käyttäytyvätkö dinojen höyhenet noin kastuessaan, mutta voisin kuvitella ettei niissä olisi samaa vesieristävyyttä kuin nykyhöyhenissä. Spinosauruksen ulkomuoto on uusi, se meni viime kesänä uusiksi - ja on jo nyt epäilyksen alla. Hesperorniksia ei tiettävästi ollut enää aivan liitukauden lopussa, mutta laitoin ne silti mukaan. Tavoite olisi, että kaikki otukset olisivat pääsääntöisesti aivan liitukauden lopusta (late Campanian, Maastrichtian) mutta käytännössä monissa muissakin asioissa joutuu joustamaan. Toivon, että opiskelun tulokset näkyisivät tulevissa sarjakuvissa.

Tämä oikeastaan meni juuri Seitti-blogiin, mutta julkaistaan nyt täälläkin kun lukijakunta on todennäköisesti hieman eri ja liittyy aiheeseen. (Ainakin melkein) kaikki Seitin blogiin tekemäni jutut ovat muuten luettavissa täällä .

Tämä oli kilpailuun lähetetty sarjis, johon en ole kovinkaan tyytyväinen, mutta tulipahan kokeiltua jotain hiukan erilaista. Aihe on ainakin piirtäjille tuttu. Koko sarjakuva luettavissa katkon jälkeen:

Toinen kauhusarjis, johon en ole myöskään tyytyväinen, osittain epäonnistuneen tyylivalinnan takia. Sarjis myös valmistui kiireellä, ja se näkyy. Ei taida olla uusiksi piirtämisenkään arvoinen, joten laitetaan tänne luettavaksi... Koko sarjakuva luettavissa katkon jälkeen:

Jotkut ovat ehkä noteeranneet tämä kesän otsikot, jotka julistivat voitonriemuisesti että Tyrannosaurus rex oli sittenkin suomuinen eikä höyhenpeitteinen. (Kuten kaikki hyvin tietävät, T. rexistä ei voi keskustella ilman suuria tunteenpurkauksia ja ”koska Jurassic Park ja lapsuus”-tyylisiä argumentteja.) Lisämateriaalia kiinnostuneille löytyy mm näistä linkeistä: (Ja miksi kaikkia ei kiinnostaisi, onhan kyseessä sentään Tyrannosaurus rex!!1) http://markwitton-com.blogspot.fi/2017/06/revenge-of-scaly-tyrannosaurus.html https://blogs.scientificamerican.com/laelaps/long-live-the-fuzzy-t-rex/ Itse tutkimus: http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/13/6/20170092 https://www.youtube.com/watch?v=CxE68c9rYa0

Blogi uhkaa taas jäädä päivittämättä, joten laitetaan tämä luonnoskirjan juttu tänne kun ei ole oikein muutakaan sopivaa käsillä! Yritän saada jonkun Miron-aiheisen joulusarjiksen tehtyä ennen joulua, samoin yritän aloittaa varsinaisen sarjakuvan, joka on nyt jo niin myöhässä että alkaa tuntua etten saa sitä ikinä albumiksi asti... Minua myös yllättäen pyydettiin mukaan 101 sarjakuvaa Suomesta-näyttelyyn, joka on osa Comics Effects-näyttelykokonaisuutta . Näyttelyn töistä kootaan albumi joka ilmestyy tammikuussa. Valitsin aiheeksi Pikku Kakkosen, joka sekä alkoi minulle määrättynä vuotena että täytti tänä vuonna 40 vuotta. (Tämän tosin tajusin itse vasta eilen.)

Halszkaraptor escuilliei (ylläoleva kuva ei mitenkään tieteellisesti tarkka) This Dinosaur Fossil Was So Bizarre, Scientists Thought It Was Fake How to Tell If a Dinosaur Is Fake

En onnistunut tekemään suunnittelemaani joulusarjista, mutta sen sijaan tein sarjiksen vuodenvaihteeseen.

Eläinten Body Worlds-näyttelyssä

Nyt olen päässyt jo niin pitkälle, että päätin laittaa sarjakuvaan harmaasävyt. Nyt pitäisi vain päättää miten värittää hahmo...

Mironin ekaa lukua odotellessa vielä toinen Sarjarissa aiemmin julkaistu, jota en ole tainnut laittaa tänne aiemmin.

Mironin ensimmäinen osa - eli prologi - on viimein netissä. Sarjakuva on Yläkerran huoneen tapaan omalla alasivullaan, joka löytyy Miron-osion (entinen Narulla-osio) sarjakuvaosiosta. (Joka taas on osio pääsivujen sisällä. Hieman sekavaa, mutta vähemmän vaivaa pitää se näin, koska mistään ammattimaisesta nettisarjakuvasta ei kuitenkaan ole kyse. Muuten sivut olisi syytä jo rempata.) Seuraavan luvun valmistumiseen ei toivon mukaan mene useita vuosia, ja Willemiäkin pitäisi taas piirtää, eli ilmoittelen täällä, Twitterissä ja Facebookissa uusista päivityksiä kun niitä tulee.

Missä mennään ja sitä rataa. Gloria oli siis paikka jossa Helsingin sarjakuvafestivaalit pidettiin muutamina vuosina, jos joku ei tiedä. Olin tuossa pöydässä useampana vuonna, en tosin muista oliko niitä kaksi vai neljä koska siitä on niin kauan aikaa. Mutta muistaakseni kyllä hilasin sitä ainakin kerran hieman eteenpäin, kun tuntui että olin ihan eristyksissä siellä perällä. :D (Sitten toisaalta taas oma rauha tuntui ihan mukavalta.) ...Niin, tietyllä tapaa pitkien tarinoiden julkaisu ON helpottunut. Mainostaminen sen sijaan on vaikeaa, koska netissä materiaalia on niin paljon. Suurin osa potentiaalisista lukijoista ei koskaan edes näe julkaisuilmoituksia. Tämän takia yritin itse olla seuraamatta kuinka monta klikkausta linkit saivat, parempi kun ei tiennyt! Nyt sillä ei ole enää juurikaan merkitystä, joten tiedän että esimerkiksi tämä sai Twitterissä yhden klikkauksen ensimmäisen päivän aikana. (Vertailun vuoksi Mironin ensimmäinen luku sai peräti 11 klikkausta, ja twiitti saikin enemmän huomiota kuin odotin. En tiedä, kuinka moni facebookin kautta on tullut, enkä sitä, kuinka moni Mironin ensimmäisen luvun on lukenut.) Huonona puolena netissä on ehdottomasti se, että sinne hukkuu. Nettisarjakuvia ei näe samalla tavalla joka paikassa kuin fyysisiä albumeja, ja niihin harvemmin törmää vahingossa, jos joku ei niitä erikseen suosittele. Tietenkin hyvä sarjakuva puhuu itse puolestaan, ja se saa lukijoita ja sitä kautta taas lisää lukijoita. Nettisarjakuvalla voi olla enemmän lukijoita kuin fyysisellä kustanteella, vaikka sitä ei noteerattaisi samalla tavalla "oikeana" sarjakuvana. Siitä voi saada jopa enemmän rahaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö taidekuja- tai festarinäkyvyydellä olisi enää merkitystä. Niistä en tosin tiedä enää mitään, sillä on vuosia siitä kun viimeksi uskalsin olla myyntipöydän takana. Omat kokemukseni ovat vanhanaikaisia, enkä tiedä mitään siitä millaista nuoremmilla on kun ovat netissä tekemisissä toistensa kanssa ja tapaavat festareilla idoleitaan. Silloin kun itse myin, ei ollut mitään somea. Ja jos joku miettii sitä, että mikä on se hyvä syy julkaista sarjakuvaa, jota kukaan ei halua lukea: oikeastaan siihen on useampi syy. Ensinnäkin kukaan ei voi tietää varmasti että haluaako joku sitä lukea vai ei. Netissä julkaisu antaa sarjakuvalle mahdollisuuden tulla ainakin teoriassa luetuksi, myös sellaiselle, jolle ei muuten ehkä annettaisi mahdollisuutta. Sen voi pitää luettavissa kauemmin kuin albumi olisi saatavilla, joten ihmisillä on myös enemmän aikaa löytää se. Netti on myös helpompi ja halvempi kuin fyysinen omakustanne. (Jälleen vertailun vuoksi, oppaani sarjakuvan tekemisestä oli viisi vuotta myynnissä. Ensimmäinen pitkä Miron-sarjakuva on netissä edelleen luettavissa. En tiedä, kuinka kauan sarjakuvat ovat normaalisti saatavilla, jos niitä ei esimerkiksi myydä paljoa. Hitit ovat yleensä aina saatavilla. Joka tapauksessa kirjojen elinikä on lyhentynyt.) Toisekseen, kaikelle sarjakuvalle ei edes ole tarjolla kustantajaa, vaikka niille olisi ehkä paljonkin potentiaalisia lukijoita. Nämä lukijat voi tavoittaa helpommin verkossa, eivätkä kaikki enää edes lue sarjakuvaa paperilta. Netti on täynnä esimerkiksi kaikenlaisia jatkuvia ihmissuhdesarjakuvia, joita luetaan mutta joita ei juuri näe kustannettuna. Siellä on myös sarjakuvia, jotka ovat niin "omituisia", ettei niille ehkä löytyisi selkeää kohderyhmää paperijulkaisuna. Ja lähes kaikki mangavaikutteiset tekijät ovat netissä, eikä suurimmalta osalta ole ilmestynyt yhtäkään "oikeaa" albumia. (Jos ei siis tekijän itsensä kustantamia, esimerkiksi joukkorahoitettuja albumeja lasketa.) Ja kyllähän sinne (tänne) nettiin mahtuu.

Porukka tuntui jostain omituisesta syystä tykkäävän tästä Twitterissä, joten laitetaan nyt tännekin niin että on jotain päivitystä.