tiitu

Tampere kuplii -sarjakuvatapahtuma on juuri nyt alkamassa täällä Tampereella. Sunnuntaina festivaaleilla pääsee kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa muiden muassa meikäläinen kertoo yhteistyöstään historioitsija Tiina Männistö-Funkin kanssa eli juurikin täällä lokissa ilmestyvästä sarjakuvasta. Yhteistyöstä sarjakuvaksi – yrityksen ja erehdyksen kautta Tampere-Talo, Duetto 2 -sali klo 14:00–15:00 Tiitu Takalo, Johanna ”Roju” Rojola , Emmi Nieminen, Reetta Laitinen Millaista yhteistyö sarjakuvakentän ulkopuolisen tutkijan tai muun asiantuntijan kanssa on, miten se eroaa sarjakuvataiteilijan tai tutkijan tyypillisemmästä työstä ja millaisia teoksia yhteistyöstä on syntynyt. Mukana omista kokemuksistaan keskustelemassa ovat tutkija ja sarjakuvataiteilija Reetta Laitinen, sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen, sarjakuvaneuvos Johanna ”Roju” Rojola ja sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo. Keskustelua mm. sarjakuvateoksista Ottopoikia ja työläistyttöjä, Sisaret 1918, Vihan ja inhon internet sekä tutkimushankkeista ja väitöskirjatutkimuksesta, joissa sarjakuvataiteilijat ovat olleet mukana. Tapahtuman verkkosivuille tästä. Lisäksi tänään torstaina 24.3. klo 18 olen kirjailijavieraana Kirjasto kuplii -tapahtumassa Sampolan kirjastossa, Sammonkatu 2, Tampere. Lisätietoja tästä. Ja linkki ohjelman tallenteeseen.

Suomen sarjakuvaseura ry on sarjakuva-alan keskusjärjestö, joka muun muassa julkaisee Sarjainfo-kulttuurilehteä , ylläpitää Sarjakuvakeskusta Helsingissä ja järjestää syksyisiä Helsingin sarjakuvafestivaaleja . Sarjakuvafestivaaleilla seikkaillaan myös sarjakuvassani Minä, Mikko ja Annikki: Perustamisestaan vuodesta 1971 asti seura on toiminut sarjakuvan tekijöiden, lukijoiden, keräilijöiden, kriitikoiden, kääntäjien ja tutkijoiden yhteisenä yhdistyksenä. Suomen sarjakuvaseuran lehti Sarjainfo on vuonna 1972 perustettu maan ainoa sarjakuva-alan kultuurilehti. Sarjainfoa luetaan sairasvuotella teoksessani Memento mori: Sarjakuvaseuran toiminta on vuonna 2022 vaikeutunut; jo vuosia saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus on tänä vuonna jäänyt saamatta. Tämän vuoksi yleistoiminta, Sarjainfon julkaiseminen ja sarjakuvafestivaalien järjestäminen ovat uhattuina. Joukkorahoituksen avulla voimme yhdessä pelastaa nämä koko alalle tärkeät toiminnot. Apu menee perille Kulttuurilahja-palvelun kautta. Osallistua voi 8.5. asti haluamallaan summalla (min. 5 €). Linkki kampaanjaan on tässä! Ja jos rahan lahjoittaminen on hankalaa auttaa voi myös talkoilemalla. Sarjakuvaseura on avannut vapaaehtoishaun . Tukea voi myös liittymällä jäseneksi osoitteessa sarjakuvaseura.fi

Pitkästä aikaa sarjakuva saa taas jatkoa. Tiina Männistö-Funkin artikkeli, johon sarjakuvassa viitataan, on lisätty myös tuonne lopussa olevaan lähdeluetteloon. Lähdeluettelo Emanuel, Martin (2012) Trafikslag på undantag: Cykeltrafiken i Stockholm 1930–1980. Stockholm: Stockholmia forlag. Hagman, Olle; Gullberg, Anders & Lundin, Per (2007) Stockholms parkering: Mellan allas nytta och individuellt förtret. Stockholm: Stockholmia forlag. Laisaari, Olavi (1952) Turun yleiskaava ja kaupungin kehittämisohjelma. Turku: Turun kaupunki. Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia forlag. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus . Vastapaino, 195–224.

Missä onkaan tilaa polkupyöräilylle ? Pyöräilyn tila -luvun viimeinen osa ilmestyy kahden viikon päästä 27.5.2022 . Lähdeluettelo Hangisto, Tomi (2013) Kauppiaskadun ympäristösuunnitelma: Kahden aikakauden katutilojen kehittämismahdollisuudet Turun keskustassa. Muotoilun YMK-opinnaytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia forlag. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus . Vastapaino, 195–224.

Tässäpä teille Pyöräilyn tila -luvun viimeinen osa. Toisella sivulla on kartta fiktiivisestä kaupungista, jonka esikuvana on sekä Turku että kotikaupunkini Tampere. Kaksi kaupunkia joiden keskustaa halkovat joki ja rautatie. Molemmissa kaupungeissa matkaa rautatieasemalta joen rantaan on kylläkin useampi kortteli kuin kuvassa. Sarjakuva jatkuu taas kahden viikon kuluttua 10.6.2022. Lähdeluettelo Kallioinen, Johanna ( 2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT - keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus . Vastapaino, 195–224. Norcliffe, Glen (2015) Critical Geographies of Cycling. History, Political Economy and Culture. Farnham: Ashgate .

Täällä blogissa julkaistavaa Keiden kaupunki -hankeen sarjakuvaa on luettavissa ensi kertaa paperilla uusimmassa Kuti-lehdessä numero 64. Kuti on sarjakuvan ilmaisjakelulehti ja se on jaossa useissa maamme kaupungeissa. En ikävä kyllä löytänyt verkosta mitään tietoa mistä sen voisi löytää, mutta Tampereella se on jaossa ainakin kirjastossa. Lähikirjastostani Sampolasta sen löytää sarjakuvahyllystä. Myös monet sarjakuvia myyvät liikkeet ja kulttuurikuppilat jakavat Kuti-lehteä. Kansi: Petteri Tikkanen Sarjakuvassa on myös käännökset englanniksi sivun alalaidassa. Eli nyt myös he, jotka eivät suomea pysty lukemaan, mutta ovat tavattoman kiinnostuneita Olavi Laisaaren (Turun asemakaava-arkkitehti 1948-1960) näkemyksistä, pääsevät tutustumaan vihdoin aiheeseen. Käännös Tiina Männistö-Funk. Lisäksi Tiina Männistö-Funkia ja Tiitu Takaloa sekä muita polkimilla liikkujia pääsee kuulemaan J.P. Pulkkisen radiosarjassa ”Mitä polkupyörä tarkoittaa - Kertomuksia täydellisestä keksinnöstä”, joka alkaa tänään YLE Radio 1:ssä ja on kokonaisuudessaan kuunneltavissa jo Yle Areenassa. Männistö-Funk ja Takalo ovat äänessä useassa jaksossa. Kuva: Jukka Lintinen/Yle Voitte siis kuunnella radio-ohjelmaa polkupyöräilystä odotellessanne huomista, jolloin ilmestyy taas muutama sivu sarjakuvaa, joka kertoo polkupyöräilystä. Tai sitten voitte vaikka mennä pyöräilemään. Huomisessa sarjakuvassa käydään Jerikossa, Amsterdamissa, Los Angelesissa ja Croydonissa, joka on yksi Lontoon kaupunkipiireistä. No, huomenna näätte.

Nyt saa alkunsa uusi luku nimeltään ”Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa”. Jo oli aikakin! Ilma tuoksuu jo muutokselta eikä pelkästään pakokaasulta. Eilen mainitsemani paikkakunnat löytyvät seuraavasti: Jeriko sivu 1 ruutu 1, Croydon/Lontoo sivu 2 ruutu 3, Amsterdam sivu 3 ruutu 1, Los Angeles sivu 3 ruutu 2 ja lisäksi Helsinki sivu 3 ruudut 3 ja 4. Amsterdamin mielenosoittajien kyltit, sivulla 3, kääntyivät verkon ilmaisella automaattikääntäjällä seuraavasti: Ei paskaa - enemmän joukkoliikennettä. (paitsi jos laittoi lauseiden väliin pilkun, oli sisältö kääntäjärobotin mukaan: Ei hätää, enemmän joukkoliikennettä ) Toisessa kyltissä lukee robotillekin helppotajuisempi: Lopeta lapsenmurha. Seuraava osa sarjakuvasta ilmestyy kahden viikon päästä, eli juhannusaattona 24.6.2022. Lähdeluettelo Hagman, Olle; Gullberg, Anders & Lundin, Per (2007) Stockholms parkering: Mellan allas nytta och individuellt förtret. Stockholm: Stockholmia forlag. Lahtinen, Rauno (2013) Turun puretut talot . Viides painos, ensimmäinen uudistettu painos. Turku: Sammakko. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus . Vastapaino, 195–224. Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen & Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005. Helsinki: Tielaitos, 36–42. Schmucki, Barbara (2012) ”If I Walked on my Own at Night I Stuck to Well Lit Areas”: Gendered spaces and urban transport in 20th century Britain. Research in Transportation Economics, 34 (2012), 74–85.

Tässä Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa -luvun viimeinen osa, olkaa hyvät. Pidän nyt vähän lomaa ja palaan taas piirustuspöydän ääreen syksymmällä. Mukavaa kesää polkimilla tai miten ikinä liikuttekaan. Lähdeluettelo Emanuel, Martin (2012) Trafikslag på undantag: Cykeltrafiken i Stockholm 1930 – 1980. Stockholm: Stockholmia förlag. Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande iefterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia förlag. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus . Vastapaino, 195–224. Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma. Turku: Asemakaavaosasto, Viatek Oy.

Nyt vaihtuu taas vähän sarjakuvan tyyli ja sisältö. Tämä sarjakuva tulee ilmestymään kokonaisuudessaan kirjana joskus tulevaisuudessa. Kirjassa vuorottelevat nuo Tiina Männistö-Funkin kirjoittamat historiaosuudet ja tällainen omaelämänkerrallinen kerronta, jota jo nähtiinkin osassa yhdeksän . Sarjakuvien järjestys tulee olemaan kirjassa varmasti eri ja jotain pieniä muutoksia paperiversioon ehkä tehdään. Ilmoittelen täällä sitten kun kirjan ilmestyminen lähestyy, mikä on aikaisintaan vuoden päästä. Mitjan tarina jatkuu kahden viikon kuluttua 2.9.2022. Mulla on muuten uudet verkkosivut joiden tekemisestä vastaa Ikatan työharjoittelija Siiri Salokannel. Osoite on sama vanha: tiitutakalo.net

Tässäpä loput sieniretkestä ja Mitjan tarinasta, jotka saivat alkunsa jo kaksi viikkoa sitten. Sarjakuva jatkuu taas kahden viikon päästä 16.9.2022 jollakin aivan muulla tarinalla.

Nyt jatkuu taas polkupyöräilyn historia ja sarjakuvassa sukelletaan tällä kertaa polkupyörän varhaishistoriaan. Olen lähdössä Łódźiin, Puolaan sarjakuvafestivaaleille sillä Memento mori -kirjani on ilmestynyt puolaksi. Matka vie aikaa piirtämiseltä, joten seuraava osa ilmestyy vasta neljän viikon päästä 14.10. Lähdeluettelo Herlihy, David V. (2004) Bicycle: The History. New Haven and London: Yale University Press. Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä : Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry . Kylliäinen, Mikko (2007a): Juoksukoneesta ketjuvetoiseen polkupyörään. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere : Tampereen museoiden julkaisuja 98 , 6–39. Kylliäinen, Mikko (2007b) Pikakulkuri saapuu Suomeen. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere : Tampereen museoiden julkaisuja 98 , 40–93. Norcliffe, Glen (2001) The Ride to Modernity: The Bicycle in Canada, 1869–1900 . Toronto, Buffalo and London: University of Toronto Press. Rabenstein, Rüdiger (1991) Radsport und Gesellschaft: Ihre sozialgeschichtlichen Zusammenhänge in der Zeit von 1867 bis 1914 . Hildesheim, München & Zürich: Weidmann.

Tässä pari sivua taas sarjakuvaa. Toisella sivulla näkyvän polkupyöräkaupan ja rakennuksen esikuvana ovat olleet A.J. Soinisen polkupyöräliike Kuopiosta, joka sijaitsi ainakin 1910-luvun lopussa osoitteessa Vuorikatu 18 ja W.W.Gustafssonin polkupyörä- ja urheiluliike Porista, Yrjönkadulta, vuodelta 1926. Seuraava osa ilmestyy 4.11. Lähdekuettelo Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry, Mauranen, Tapani (2005a) Hopeasiipi: Sata vuotta Helkamaa. Helsinki: Otava. Tuomaala, Saara (2003) Polkupyörällä pääsee: Suomalaisen maalaisnuoruuden siirtymiä ja symboleita 1920–1940-luvuilla. Teoksessa Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (toim.): Nuoruuden vuosisata: Suomalaisen nuorison historia. Helsinki: SKS, 355–371.

Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään. Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla. Savupiipuista ei vain enää nouse savua. Lähdeluettelo Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History . 11(3): 347–364. Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry, Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.

Pitkästä aikaa kurkistus kulisseihin ! Jo 20 vuotta kotikaupungissani Tampereella on kokoontunut kerran kuussa epävirallinen sarjakuvatapaaminen , jossa alan ammattilaiset kohtaavat . On kiva istua iltaa kerrankin seurassa , jossa kukaan ei kysy : " Mitä sä niinku oikeesti teet työksesi ?" Meillä on tapaamisessa kirja, johon saa piirtää ja kirjoittaa mitä mielessä liikkuu . Pari kuukautta sitten olin dokumentoinut tällaisen raportin työn alla olevasta sarjakuvasta : Nyt kun katsoin sarjakuvaa, huomasin erään asian: Olen unohtanut piirtää koko lehden sisällön: lehden nimen, otsikot ja ne hiton palstat! Sarjakuva saa jatkoa taas kahden viikon kuluttua eli 25.11.2022 P.S. Jos jotakuta kiinnostaa osallistua Tampereen sarjakuvatapaamiseen otapa yhteyttä. Sähköpostiosoitteeni löytyy sivuiltani: tiitutakalo.net

Korona vei viikon elämästäni ja voimat . Ei oikein mitään jaksa tehdä ja jos jotain alkaa puuhaamaan saa kohta jo vähän huilia . Sarjakuva ei ikävä kyllä siis ilmesty vielä ensi perjantaina , kuten olin luvannut .Saa nähdä milloin riittää voimat piirrellä.

Sarjakuvatapahtuma Telakka Kuplii järjestetään kulttuuriravintola Telakalla lauantaina 3.12.2022 klo 12- > Tapahtuma on ilmainen! Osoite: Tullikamarinaukio 3, Tampere. Itse pidän myyntipöytää ja olen myös Sarjakuva-Finlandia aiheisessa paneelissa klo 17.30 Pauli Kallion ja Suvi Ermilän kanssa . Meikä voitti Finlandian 2015 , Pauli 2021 ja Suvi tänä vuonna . Suuri Kurpitsa järjestää tapahtuman yhteistyössä Kulttuuritalo Telakan, Tampere kuplii ry:n ja Tampereen Kirjafestareiden kanssa. Ohjelman ohessa sarjakuvan ystävät saavat mahdollisuuden hankkia kovat paketit ennen ankarinta jouluruuhkaa. Ovet avataan asiakkaille kahdeltatoista. Haastattelujen ja keskustelujen päähenkilöitä ovat mm. Aino Louhi, Ville Ranta, Juliana Hyrri, Tiia Salmelin, Jaana Suorsa, Pertti Jarla, Tiitu Takalo, Suvi Ermilä, Kimmo Lust ja Niko-Petteri Niva. Taiteilijoita haastattelevat Jyrki Liikka, Vesa Kataisto, Jiipu Uusitalo, Johanna Rojola ja Harri Filppa. Illan päätteeksi sarjakuvamaailmasta tutut DJ:t pyörittelevät tilanteeseen istuvia kiekkoja. Telakka kuplii -tapahtuman FB-sivuille tästä ! Telakka kuplii liittyy siis Tampereen Kirjafestareihin, jotka järjestetään samaan aikaan Tampere-Talossa. Linkki tapahtuman verkkosivulle. Tampere-Talossa olen lavalla klo 14.30 paneelissa: Sarjakuvieni Tampere Miten Tampere ja tamperelaiset ovat vaikuttaneet sarjakuviini? Entä millaisena Tampere ja tamperelaiset näyttäytyvät sarjakuvissani? Pekka Manninen, Tiitu Takalo, Emmi Nieminen ja Ville Pirinen keskustelevat aiheesta ja sen ympäriltä. Tampere-Talon tapahtumaan on pääsymaksu ja tapahtuma jatkuu myös sunnuntaina . Osoite: Yliopistonkatu 55, Tampere.

Viime syksynä tämä sarjakuva ei edennyt niin nopsaan kuin olisin toivonut. Sairastelin ja muut työt kiilasivat eteen, mutta ehkä nyt, päivien pidentyessä, sarjakuva jatkuu taas reippaammin. Toivotaan ainakin. Seuraava osa ilmestyy kahden viikon kuluttua 20.1.2023.

Tämä on oikeastaan prologi erääseen lapsuudenmuistooni, jota joudutte nyt vielä odottamaan. En tiedä milloin pystyn taas julkaisemaan, sillä joudun yllättäen leikkaukseen, joka liittyy toissavuotiseen pyöräilyonnettomuuteeni . Murtunut solisluuni ei ole luutunut ja se pistetään nyt ruuveilla kasaan. Siitä seuraa usean viikon sairausloma. Jatkan kun saan taas liikuttaa oikeaa kättäni.

Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023. Ruutujen takaa Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee. Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/ Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla.Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita. Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas. Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä, kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin. Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa. Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.

Nyt jatkuu jälleen Tiina Männistö-Funkin tutkimukseen perustuva sarjakuva. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon päästä 7.4.2023. Lähdeluettelo Cox, Peter (2019) Rethinking Bicycle Histories. Teoksessa Tiina Mannisto-Funk & Timo Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines . Leiden: Brill, 23–47. Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen . Helsinki: Liikennevirasto. Martens, Karel (2017) Transport Justice: Designing Fair Transportation Systems. New York: Routledge. Mauranen, Tapani (2007) Ajatte tuulenkeveydella! Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen . Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 95–171. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla . Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224. Oosterhuis, Harry (2019) Entrenched Habit or Fringe Mode: Comparing National Bicycle Policies, Cultures and Histories . Teoksessa Tiina Männistö-Funk & Timo Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden: Brill, 48–97. Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa . Teoksessa Jaakko Masonen & Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005. Sundstrom, Leif (1969) Liikenne ja tasa-arvo . Teoksessa Leena Maunula (toim.) Alas auton pakkovalta. Helsinki: Tammi, 69–100.

Sarjakuva saa jälleen jatkoa. Tällä kertaa katsellaan menneisyyden lisäksi tulevaisuuteenkin. Tämä sarjakuva on ilmestymässä syksyllä paperisena kirjana ja juuri nyt mun pitää varmistua, että näin todella tapahtuu, eli piirtää vimmatusti. Julkaisen täälläkin kaiken, mutten voi nyt vielä luvata milloin. Lähdeluettelo Liikenne- ja viestintäministeriö (2018) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen. Helsinki: Liikennevirasto. Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla . Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Nyt sarjakuva saa jatkoa jälleen! Edellisestä julkaisusta onkin vierähtänyt aikaa. Tässä välissä olen piirtänyt kaikki loput sivut, joita oli 30 (väritys on vielä kesken) luonnostellut kantta ja käynyt työmatkalla Virossa. Olemme saaneet tulevan kirjan nimenkin päätettyä. Sen nimeksi tulee: Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa Kirjan julkaisee sarjakuvakustantamo Suuri kurpitsa ensi syksynä. Tai julkaisee jos minä vaan saan oman osani tehtyä ajallaan. Paljon on vielä kesken: sivuja värittämättä, kansi piirtämättä ja rutosti tietokoneilua tekemättä. Ikävä kyllä emme elä 1990-luvulla ja tällaisen analogisen taiteilijankin pitää saattaa sarjakuva digitaaliseen muotoon. Näissä verkkojulkaisuissa kun koko ei riitä painotuotteeseen. Tässä jaksossa seikkaillaan lähellä nykyhetkeä, vuodessa 2018. Tampereen kaupungin edustajista en yrittänyt tehdä näköisiä. He tuskin ovat autokaupungista vastuussa. Ainakaan yksin. Meistä jokainen on avain muutokseen. Kaupunkiin rakennetaan parempia pyöräväyliä jos pyöräilijöitä on paljon. Nouskaamme siis polkimille kaikki jotka pystyvät! Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 16.6.2023 ja kirja ilmestynee syksyllä 2023.

Sain juuri paketin Yhdysvalloista. Memento mori on ilmestynyt siellä. Laitan myyntiin verkkokauppaani kunhan kerkiän . Nyt on pikkasen kiire toisen sarjakuvan kanssa . Polkimilla - nyt , ennen ja tulevaisuudessa -sarjakuva saa jatkoa ylihuomenna .

Tässä POLKIMILLA - nyt, ennen ja tulevaisuudessa -sarjakuvan kahdeskymmenesseitsemäs osa, jossa ollaan Berliinissä Sternfahrt-polkupyörätempauksessa. Sarjakuvan loppuosa on luettavissa kahden viikon päästä eli 30.6.2023.

Tämä on jatkoa kaksi viikkoa sitten julkaistulle sarjakuvalle, jossa pyöräillään pitkin Berliinin katuja Sternfahrt-polkupyöräilytapahtumassa. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua eli 14.7.2023

Nyt julkaistaan viimeinen osa tätä sarjakuvaa. Paperinen kirja, jossa on sarjakuvat eri järjestyksessä ja paikka paikoin hieman muutettuina sekä hieman verkossa julkaisematontakin materiaalia, ilmestyy 26.8.2023. Lisätietoa lähempänä, kesäloman jälkeen.

Polkimilla - nyt, ennen ja tulevaisuudessa Ilmestyy lauantaina 26.8.2023 Tervetuloa sarjakuvan julkistamistilaisuuteen Tampereelle Kulttuuritalo Laikkuun klo 16 osoitteeseen Keskustori 4. Paikalla sarjakuvan tekijät Tiina Männistö-Funk ja Tiitu Takalo. Kuvasarjan teknisestä toteutuksesta vastasi Thorn Tirkkonen ja piirroksista Tiitu Takalo.

Paikalla sarjakuvan tekijät Tiina Männistö-Funk ja Tiitu Takalo

Nytpä esittelen uutuuksia ! Ensimmäisenä oikeutetusti Polkimilla - nyt , ennen ja tulevaisuudessa . Sain sen toissapäivänä käsiini . Kanteen piti tulla samanlainen Geltex-pinta kuin Memento moriin . Siis aika voimakas struktuuri . No , eipä tullut . En tiedä miksi . Kansi on kuitenkin mattapintainen , mikä on kiva . Tykkään paperin kellertävästä sävystä . Kirjasta löytyy myös tämä ruutu , nyt korjattuna. Aika paljon muitakin korjailuja tein paperikirjaan . ( Silti ainakin kaksi kirjoitusvirhettä löytyi painotuotteesta ) Lisäsin myös yhden uuden sivun . Kirjasta löytyy myös aika läjä muita polkupyöräaiheisia kuvituksia , joita en ole verkossa julkaissut . Seuraava uutuus pääsi nyt vasta verkkokauppaani, vaikka ilmestyi jo ennen juhannusta. Niin työntäyteinen oli kesäni Polkimilla-sarjakuvan kanssa, etten oikein ehtinyt tekemään mitään muuta. Tuntuu hassulta kun puhumme englantia sarjakuvassa! Kirjassa on kiiltävä kansi, mutta onneksi sisäsivut ovat mattapaperia. (Toisin kun Minä, Mikko ja Annikin Amerikan käännöksessä ) Jostain syystä en oikein tykkää kiiltävästä paperista tai kansista vaikka värit näyttävät toistuvan vähän paremmin kiiltävällä paperilla. En vain pidä siitä miltä se tuntuu käsiin. Tein myös Polkimilla-julisteen. J uliste on käsin signeerattu ja numeroitu ja sitä on tehty vain 50 kappaleen painos vaaleankeltaiselle kartongille , jossa on pieni pintastruktuuri . Julisteen tekstit ja kuva-aihe ovat Polkimilla-sarjakuvakirjan kannesta. Julisteen pintaa . Sain pienestä painosta Tampereella loput luonnonvalkoista / vaaleankeltaisesta kartongista , jossa on kiva pintastruktuuri . Kartongin paksuus 250g / m ja 300g / m , eli aika paksua . He olivat painaneet sille aiemmin lähinnä hääkutsuja . Tätä kirjoittaessa huomana, että ilmeisesti paperit, niiden sävyt ja tuntu, ovat mulle aika tärkeitä. Kaikkia edellä mainittuja teoksia on myynnissä verkkokaupassani ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 16.-17.9. mun myyntipöydässä. Paikka: Kulttuuritehdas Korjaamo , Töölönkatu 51, Helsinki Polkimilla-julkkarit ensi lauantaina Laikussa aloittavat "julkkarikiertueeni". Olen siis paikalla kaikissa näissä tapahtumissa: 26.8. klo 16 Laikku , Keskustori 4, Tampere 1.9. klo 16 Turun Sarjakuvakauppa , Humalistonkatu 8, Turku 1.9. klo 18 Turun pääkirjasto , Linnakatu 2, Turku 6.9. klo 17 Akateeminen kirjakuppa , Hämeenkatu 7, Tampere 8.9. klo 17 Laukontorin Antikvariaatti , Laukontori 6, Tampere 16.-17.9. Helsingin sarjakuvafestivaalit . Lavalla lauantaina 16.9. klo 15.30. Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51, Helsinki 21.9. klo 18 Joensuun pääkirjasto , Koskikatu 25, Joensuu. Järjestäjä VeloFinland 22.9. klo 13.40 VeloFinland pyöräilyseminaari , Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu

Nähdään Turussa ensi perjantaina !

Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa -julkkarikiertue jatkuu: Perjantaina 8.9. klo 17 alkaen, Laukontorin Antikvariaatti , Laukontori 6, Tampere. Paikalla sarjakuvan tekijät Tiina ja Tiitu ja heitä haastattelee sarjakuvataiteilija Ville Pirinen. Kirjoja myynnissä ja niitä myös signeerataan. Musiikista vastaavat Marikki Huhta (laulu) ja Kuutti Väänänen (piano) Jo tänään keskiviikkona 6.8. klo 17-18 sarjakuvan tekijät voi tavata Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa, Hämeenkatu 7, Tampere.

Tunnelmia viime viikonlopun Helsingin sarjakuvafestivaaleilta kustantajan signeerauspisteeltä. Kuva: Pauli Kallio. Nyt alkaa olla julkkarikiertue lopuillaan. Vielä kaksi esiintymistä: 21.9. klo 18 Joensuun pääkirjasto , Koskikatu 25, Joensuu. Järjestäjä VeloFinland 22.9. klo 13.40 VeloFinland pyöräilyseminaari , Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu

Juliana Hyrri sai viime tiistaina sarjakuva- ja kuvitustaiteen valtionpalkinnon ! Onneksi olkoon! Toissa päivänä käväisin yhdellä kaverilla, jonka kanssa kävin aiheesta keskustelun, joka tuli nyt dokumentoitua tähän sarjakuvaankin. Pahoittelut kaksinapaisesta sukupuolikäsityksestä ja sarjakuvataiteilijoiden sukupuolittamisesta sarjakuvassa. Koko keskustelu oli näiden kahden navan välille viritetty. Sillä on iso merkitys, näkeekö itsensä kaltaisia ihmisiä palkittavan. Nyt miehet ehkä joutuvat kokemaan, että näin ei tapahdu. Me muut tiedämme jo, miltä se tuntuu. Taiteen valtionpalkinnon saajan valitsee taidetoimikunta, jossa on useita asiantuntijoita. Taidetoimikuntien jäsenistö vaihtuu noin kahden vuoden välein. Eli iso, monipuolinen ja vaihtuva joukko asiantuntijoita on valinnut sarjakuvassa luetellut palkitut. Mistä sitten johtuu, että juuri naisoletettuja on palkittu? Ehkä naisoletetut vaan ovat tehneet tosi mielenkiintoisia sarjakuvia viime vuosina.

Ensi lauantaina Tampereella tapahtuu. Kultuuritalo Telakalla järjestetään sarjakuvatapahtuma Telakka kuplii . Itselläni ja monella muullakin on siellä sarjakuvia myynnissä. Tapahtuma on pullollaan myös sarjakuvaohjelmaa. Itse olen lavalla klo 13.30. Viikonloppuna Tampere-talossa on Tampereen kirjafestarit . Olen siellä haastateltavana samaisena lauantaina klo 15.30. Eli silloin joudun olemaan poissa myyntipöytäni äärestä Telakalla. Sarjakuvien lisäksi on myynnissä paljon muutakin.Olen askarrellut taas postikortteja. Kortit siis syntyvät tulostetusta tarrasta ja roskapahvista. Siis vaikka mysli- ja pakastepitsapaketeista. Ohje löytyy tästä linkistä. Myös uusia joulukortteja on syntynyt. Yksi on saanut innoituksensa kortista, jonka tein Rakkautta ja Anarkiaa -leffafestarin tukikamppanijaan . (Pöydälläni oleva punainen lokeristo on vanha päiväkodin kenkäteline, johon on merkitty lasten nimet Ari ja Anna) Toki on kahdella Pantone-värilläkin painettuja kortteja yhä myynnissä. Ja mitä muuta olen tehnyt tänä syksynä kun olen pitänyt taukoa sarjakuvan piirtämisestä? Kangaskasseja ja T-paitoja Polkimilla-sarjakuvan hengessä. En kyllä itse ole niitä painanut vaan pieni tamperelainen silkkipaino. Telakka kuplii -tapahtumaan on vapaa pääsy, Tampereen kirjafestareille ei. Kulttuuritalo Telakka, Tullikamarin aukio 3, Tampere Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere

Kyllä, näin on päässyt käymään! Sarjakuva-Finlandian voittaja selviää Tampere kuplii -sarjakuvatapahtumassa 22.3. 2024. Voittajan valitsee Roman Schatz. Sarjakuva-Finlandian sivuille. Suomen kirjataiteen komitean jäsenistön edustajista koostuva raati valitsee finalistien joukosta vuoden 2023 kauneimman kirjan sekä noin 25 kirjaa käsittävän Kauneimmat kirjat 2023 -kokoelman. Voittajat ilmoitetaan maaliskuun lopussa. Kauneimmat kirjat -sivulle. Kirjan ensimmäinen painos on myyty lopuun. Toista painosta on nyt saatavilla esimerkiksi Tiitun verkkokaupasta. Toiseen painokseen on tehty korjauksia. Nyt kannen pyöräilijä pääsee paremmin etenemään.

Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla aukeaa perjantaina 10.5.2024 Jokaiselle - Jopo ja ihminen 60 vuotta -näyttely . Näyttely järjestetään lossisalissa, jonka keskellä on oikea vanha lossi, josta osa näkyy kuvan oikeassa laidassa. Tiinan ja Tiitun sarjakuvasivut kuvaavat isoina tulosteina sitä autoistuvaa ja autoistunutta maailmaa, johon Jopo syntyi 60 vuotta sitten. Sivut ovat teoksesta Polkimilla - nyt ennen ja tulevaisuudessa . Esillä on myös Erno Peltosen ja Maaria Märkälän jopoaiheisia maalauksia, Eero Kumannon sekä Olli Erkkilän veistoksellisia teoksia. Taiteen lisäksi näyttelyssä on esillä monenlaisia Jopoja, Jopon historiaa ja nykypäivää. Suosittelen. Mobiliaan pääsee helposti Tampereelta esim. joukkoliikenteen kyydissä (bussi 41 ja 40) ja polkupyörällä (n. 25 km rautatieasemalta). Taiteilija kuntojopon polkimilla.

Olen 30.5.2024 klo 18 puhumassa tärkeistä lukukokemuksistani ja elämäni kirjoista ja erityisesti sarjakuvista Pispalan kirjastossa , Pispalan valtatie 21 , Tampere . Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tarjolla on kahvia ja teetä. Tervetuloa!

Täällä blogissa on ollut aika hiljaista . Pahoittelut . Vuosi on mennyt matkustellessa ja vitkutellessa . Minulla on usein todella vaikea aloittaa mitään uutta hommaa , ennen kuin on ihan pakko . Vitkutteluhan ei siis johdu laiskuudesta tai kyvyttömyydestä tehdä tai noudattaa aikatauluja vaan paineista , jotka johtuvat työstä , jota yritän olla aloittamassa hetkenä minä hyvänsä , kunhan vain saisin aikaiseksi . Vitkutellessani olen lohduttautunut katsomalla vitkuttelua käsitteleviä , erilaisten psykologien ja valmentajien Youtube-videoita. ( Muistakaa tätä lukiessanne olla lähdekriittisiä !) Niistä olen oppinut seuraavaa . Vitkuttelun eli prokrastinaation , eli ryhtymisrajoittuneisuuden laukaisee itse asiassa ihan looginen aivojen toiminta . Työn paine ja stressi aktivoi aivojen pelkokeskuksen , joka taas lamauttaa ihan loogisesti etuaivolohkon toimintaa , jolla suoritetaan tarkkaavaisuutta vaativia hommia ja pitkäkestoista suunnittelua . Jos pitää taistella tai paeta ei kannata uppoutua piirtämiseen , aivoni minulle kertovat . Vitkuttelija siis pakenee tai pakoilee tätä stressiä aiheuttavaa ja pelkokeskusta aktivoivaa työtehtävää . Vitkuttelu myös laskee mielialaoja koska vitkuttelija velloo itsesyytöksissä ja häpeässä tekemättömien töiden takia. Vitkuttelu on yleisempää ihmisillä, jolla on haasteita itsetuntonsa kanssa sekä niillä, jotka ovat hyvin tunteellisia. Itse taidan kuulua jälkimmäisiin. Yleensä käytän tämän kiusallisen vitkuttelupulman ratkaisemiseen työsuunnitelman tekemistä. Siis listaan mitä, kuinka paljon ja kuinka työlästä hommaa yritän aloittaa ja sitten lasken paljonko päiviä, viikkoja tai kuukausia (riippuen työn suuruudesta) on sen valmistumisen määräaikaan jäljellä. On yleensä aika herättävää tajuta, että nyt onkin se hetki, että on ihan pakko aloittaa tai käy huonosti. Voi olla että työsuunnitelmaan, eikä itse työhön, keskittyminen herättää sen aivojen osan, jolla pystytään pohtimaan myös tulevaisuutta ja hiljentää sitä, joka käskee pakoilla hommia. Auttaa myös kun jaan työtehtävän pienempiin osin ja keskityn vain yhteen osaan kerrallaan. Työ ei silloin tunnu niin massiiviselta, eikä ilmeisesti tällöin aktivoi pelkokeskusta. En voi ajatella: ”Teenpä tässä sarjakuva-albumin”, koska se on aivan hallitsematon valtava urakka, vaan kirjoitan vain käsikirjoituksen, teen taustatyötä, teen ainoastaan ruutujakoa ja sivusommitelmia, vain luonnostelen, tekstaan, sitten ainoastaan tussaan, jonka jälkeen vain väritän. Keskityn yhteen työvaiheeseen kerrallaan. Itse asiassa jaan homman vielä pienempiin osiin, sivuihin. Koska itselleni ei sovi se, että luonnostelisin koko teoksen kerralla, koska kyllästyn nopeasti hommaan, teen nuo työvaiheet yleensä noin viiteen sivuun kerrallaan. Eli minulle helposti käsiteltävän kokoinen työvaihe on esimerkiksi viiden sivun luonnostelu tai viiden sivun värittäminen. Sille voi laittaa jonkun melko realistisen aikatavoitteenkin. Käsikirjoituksen ja ruutujakojen tulee olla jossakin määrin valmiina kuitenkin. Onneksi nekin saa usein jaettua pienempiin osiin, lukuihin. Toisinaan kaikesta tästä huolimatta en pysty aloittamaan. Silloin käytän 20 minuutin kikkaa. Sanon itselleni: ”Nyt teet vain 20 minuuttia tätä juttua. Se riittää! Pystyt siihen kyllä!” Laitan kellon soittamaan kahdenkymmenen minuutin päästä. Yleensä 20 minuuttia riittä ja olen imeytynyt työni mielenkiintoiseen maailmaan. Siis inspiroitunut. Erikoista ja hyvin ristiriitaista kaikki tämä onkin juuri siksi, että työssäni ei ole mitään vikaa. Se on mielenkiintoista, innostavaa, palkitsevaa, tärkeää ja mukavasti haastavaa ja nautin sen tekemisestä. Joskus jopa rakastan sitä. Voin sanoa olevani unelma-ammatissani. Silti toisinaan on ihan hiton vaikea aloittaa. Tai siis oikeastaan aina on hiton vaikea aloittaa. Ainoa hyvä puoli vitkuttelussa on, että vältellessäni jotain työtä tulen siivonneeksi työhuoneen ja hoitaneeksi kaikenlaisia muita hommia, jotka helposti muuten jäisivät hoitamatta. Harmi vaan, että näistä hommista ei saa riemukasta voittajafiilistä, koska koko ajan on huono omatunto tekemättömästä työstä ja siitä yhdestä isosta jumittavasta hankkeesta. Tämän julkaisun ruudut ovat teoksesta Memento mori ja kuvaa toiminnanohjauksen vaikeuksia toipuessani aivoverenvuodosta, mutta kuvat sopivat hyvin myös tämän otsikon alle. Ihan samanlaista tökkimistä aloittamien on aina ollut... ennen ja jälkeen aneurysman puhkeamisen. Jos saan aikaiseksi, kerron seuraavassa julkaisussa mitä olen vuonna 2024 saanut tehtyä ja missä matkustanut. Minulla on tapana, aina vuoden vaihtuessa, käännellä kalenterin sivua taaksepäin ja tehdä itselleni lista asioista, joita olen tehnyt kuluneena vuonna. Yksi syy listan laatimiseen on vitkuttelun aiheuttama mielipaha. Kun joku iso työ ei etene, on vaikea iloita pienemmistä ja keskikokoisista hankkeista, vaikka ne ovat valmistuneet. On myös hyvin vaikea joulukuussa enää muistaa mitä kaikkea tein helmikuussa. Lista on myös konkreettinen muistutus, etten ole koko vuotta vitkutellut vaikka siltä saattaa juuri nyt tuntua. Tämä listani on siis tapani taputtaa itseäni omalle olalleni lohduttavasti. Olen ihan hyvä ihminen vaikka aloittaminen on usein vaikeaa. Vaikka tästä olisi kiva keskustella ja kuulla onko muilla samanlaisia ongelmia, joudun pyytämään, älkää laittako kommentteja blogiin. Kommenttilaatikkoni täyttyy roskaviesteistä. Saan niitä satoja päivässä enkä löydä kaiken roskan seasta sinun viestiäsi. Jos olet joskus aiemmin laittanut kommentin ja se on tuolloin hyväksytty, viestisi tulee ehkä nytkin perille ja se julkaistaan automaattisesti.

Minulla on tosiaan tapana listata itselleni, näin vuodenvaiheen aikaan, kaikenlaiset hommat, mitä olen kuluneen vuoden aikana tehnyt. Se on terveellistä, sillä se tuo näkyväksi mihin aika on kulunut. Alkuvuoden kirjoitin käsikirjoitusta seuraavaan pidempään sarjakuvaan. Kevät oli kiireinen. Tein sarjakuvaa Kutikutin Roihu-antologiaan, joka tulee ilmestymään keväällä 2025. Teos painetaan kahdella värillä ja sen tekeminen oli hieman mutkikasta mutta innostavaa. Minulla on jonkin verran kokemusta kaksiväripainosta jo ennestään ja nyt innostuin siitä vielä enemmän. Jotta pystyn tekemään värierottelun, päätin maalata sarjakuvan kahdella värillä, syaanilla ja magentalla vesivärillä, vaikkakin lopulliset painovärit tulevat olemaan eri. Näiden lisäksi käytin mustaa, jonka halusin painaa kahdella värillä päällekkäin. Ehkä kerron kirjan ilmestyessä lisää. Roihun lisäksi tein sarjakuvan Kuti-lehteen numero 73. Lehdessä oli teemana aika ja sarjakuvassani neljä eri hahmoa elävät elämäänsä ja viettävät aikaansa samassa paikassa, Tammerkosken rannalla, mutta eri aikakausina. Sarjakuvaa varten sain apua Keiden kaupunki -hankkeen historian tutkijoilta Ainur Elmgreniltä, Hanna Tyvelältä ja Tiina Männistö-Funkilta. Tiinalta rautakauden emännän muinaispukuun, Ainurilta erityisesti rautakauden dirhemeistä ja Hannalta vinkkejä mm. kivikauden ihmisen ulkonäköön. Klikkaamalla kuvaa näet sarjakuvan suurempana . Linkki lehden digiversioon, jossa sarjakuva on luettavissa kokonaisuudessaan Samassa kevään hässäkässä tein myös kilpailu ehdotuksen Jorvin uuden sairaalan seinäkuvituksia varten. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri siis rakentaa uutta jättimäistä sairalaa Espoon Jorviin ja haluaa täyttää sairaalan seinät kuvituksilla. Eikä ainoastaan lastensairalaa vaan myös aikuisten. J a a ikuisten puolelle nyt kilpailulla haettiin kuvittajaa. Maaliskuussa lähdin pitkälle junamatkalle, Tampereelta Norwichiin, Englantiin. We live here -hanke kutsui minut osallistumaan kansainväliseen taideprojektiin nimeltään On our Doorsteps . Junassa piirtelin kanssamatkustajia. Se oli ihana tapa kuluttaa aikaa kiskoilla. Näitä piirroksia syntyi kymmeniä. Ehkä teen niistä joskus pienlehden. Tai itse asiassa olin jo kesällä 2024 tekemässä, mutta aika loppui kesken ja hanke jäi. On our doorsteps - hankkeessa haastattelin neljää ihmistä norwichilaisella kosteikkoalueella, marskima a lla. Myöhemmin keväällä piirsin haastatteluista kotona sarjakuvat, jotka tulostettiin ja ripustettiin isoina, 3m x 1,5m, tauluina, samaiseen maastoon. Kaikilla haastateltavilla oli joku suhde tuohon urbaanin maiseman keskelle jääneeseen luontoplänttiin. Klikkaamalla kuvaan näet sen suurempana . Toukokuussa palasin Norwichiin minäkin, junalla jälleen. Teokseni olivat osa Norfolk & Norwich taidefestivaalia . Oli kuuma päivä. Norfolk & Norwich festivaalin ohjelman kannessa oli myös käytetty kuvitustani. Kuva on alun perin tehty Rakkautta ja Anarkiaa- leffafestivaalin julisteeseen vuonna 2022. Toukokuun reissulla jatkoin, On our Doorsteps -hankkeessa, Norwichista luoteeseen, Hullin kaupunkiin, jossa tapasin taas kolme ihmistä, joilla oli tiivis suhde lähiluontoonsa tutkijoina tai nuoriso-ohjaajana. Piirsin näidenkin tapaamisten ja haastatteluiden pohjalta kesällä sarjakuvat. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana . Kesällä selvisi, että olin voittanut Jorvin kuvituskilpailun. Huomasin, että se vähän harmitti, sillä se tietysti tarkoitti, että minun pitää tehdäkin ne kuvitukset Jorvin sairaalan seiniä varten. Sinäänsä siinä ei ollut mitään vikaa, olin innostunut omasta ideastani, mutta olisin halunnut myös päästä jatkamaan seuraavaa vähän pidempää omaa sarjakuvahanketta, jota olin jo edellisenä talvella vähän aloitellut ja käsikirjoituskin oli valmis. Miksi aika on niin kohtuuttoman rajallinen? Elokuussa lähdin taas junailemaan kohti Hullia ja Englantia. Tällä kertaa Freedom-taidefestivaali oli nostanut sarjakuvani kaupungin keskustaan. Syksyllä päätin, että ennen kuin ryhdyn tekemään Jorvin kuvituksia, jatkan vähän miltei vuosi sitten aloitettua sarjakuvaa. Tässä siitä ensimmäinen sivu. Ei siitä vielä tämän enempää! Julkaisen lisää täällä sitten...no, sitten joskus, kun minulla on aikaa piirtää sitä. Sellainen oli työrintamani vuonna 2024. Piirustus jäi kesken kun juna saapui Tampereelle. Hyvää loppuvuotta kaikille! Ja aikaa, energiaa, intoa ja inspiraatiota minulle vuodelle 2025! Niitä tarvitaan!

Jo jonkin aikaa on ollut tiedossa , että resurssipulan ja heikentyneen taloustilanteen vuoksi Sarjakuvablogit.com lopetetaan . Tätä alustaa on siis ylläpitänyt Suomen sarjakuvaseura . Lopetus on iso takaisku minulle , sillä olen julkaissut täällä ainakin 400 sivua sarjakuvaa , joista kylläkin noin 230 sivua , eli Memento morin tarinat , on pitänyt poistaa paperikirjan kustantajan pyynnöstä . Julkaiseminen täällä on ollut tärkeää , sillä olen saanut luotua itselleni pienen deadlinen lupaamalla blogin lukijoille , että seuraava osa sarjakuvaa ilmestyy esimerkiksi kahden viikon päästä . Sillä on ollut suuri psykologinen merkitys ja se on edesauttanut sarjakuvan edistymistä suuresti , vaikka en edes todellisuudessa tiedä odottiko kukaan ilmestyvää sarjakuvaa enkä seuraa blogin kävijämääriä . Myös Memento moria julkaistessani minulle selvisi , kommenttien välityksellä , miten tärkeä vertaistuki sarjakuvani oli monille . Enkä minäkään ollut ollut yksin oireideni kanssa . Olen myös julkaissut paljon artikkeleita ruutujen takaa , eli sarjakuvan ja kuvitusten syntyprosesseista . Olen kerännyt tämän artikkelin loppuun linkkilistaan osan niistä , joita on tämän 10 vuoden aikana ehtinyt ilmestyä . Kannattaa tutustua . Voit siis lukea ja katsella blogia toistaiseksi , sillä onneksi blogit arkistoidaan . Aion jatkaa sarjakuvien julkaisua verkossa kunhan löydän jonkin julkaisualustan . Seuraa asian edistymistä verkkosivuiltani ! Päivitän blogilinkkiin uuden julkaisukanavan osoitteen kun se on selvillä . Toistaiseksi sieltä pääsee vain tänne . Ensi viikonloppuna Tampere Kuplii -tapahtumassa , Tampere-talossa , heitetään viralliset jäähyvästit blogialustalle sunnuntaina 30.3.2025 klo 14-15 . Paikka : Sonatti 2 . Mukana Sarjakuvaseuran edustajia ja merkittäviä Sarjakuvablogit.com:in käyttäjiä vuosien varrelta . Itse olen myös Tampere Kupliin lavalla kahteen otteeseen . Lauantaina ohjelmassa 29.3 . klo 13.30 julkaistaan festivaaleilla Roihu-antologia , jota maalasin vuosi sitten keväällä . Tämän jälkeen olen signeerauspöydässä klo 14-15 . Kutikuti: Roihu – julkistustilaisuus Sonaatti 2 Lauantaina 29.3 . klo 13 : 30 – 14 : 00 Hannele Richert, Juliana Hyrri, Tiitu Takalo, Niko-Petteri Niva Roihu /ˈ roi ̯ hu / Valtoimenaan lyövät tulenliekit . Tähtitieteessä roihu on auringon voimakas lyhytaikainen purkaus . Roihu on kahdentoista taiteilijan yhteinen sarjakuvateos ja toinen osa kirjasarjaa . Kutikuti on tänä vuonna 20 vuotta täyttävä nykysarjakuvantekijöiden yhdistys ja kollektiivi . Ryhmä Roihun tekijöitä kertoo antologian taustasta , tekoprosessista ja teoksen sarjakuvista . Keskusteluun osallistuvat toimitustyössä avustanut Hannele Richert sekä kirjan taiteilijoista Juliana Hyrri , Reetta Niemensivu , Niko-Petteri Niva ja Tiitu Takalo . Kirjassa ovat mukana Sara Ahola , Roope Eronen , Frida Hinders , Juliana Hyrri , Susanna Kesänen , Reijo Kärkkäinen , Reetta Niemensivu , Niko-Petteri Niva , Apila Pepita , Anna Sailamaa , Aiju Salminen ja Tiitu Takalo . Toimituksesta ovat vastanneet Emmi Valve ja Amanda Vähämäki , graafisesta suunnittelusta Terhi Adler . Sunnuntaina olen aika mielenkiintoisessa paneelikeskustelussa . Sarjakuva yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä Sonaatti 1 Sunnuntaina 30.3 . 12 : 00 – 13 : 00 Aino Sutinen, Sara Valta, Niko-Petteri Niva, Tiitu Takalo Miten sarjakuvalla tai yleisesti ottaen taiteella voi vaikuttaa yhteiskuntaan , jossa elämme ? Vai onko se ylipäätään mahdollista ? Aiheesta keskustelevat Tiitu Takalon ( Polkimilla ) johdolla Aino Sutinen ( Ajattelen Ukrainaa koko ajan ), Sara Valta ( Monisuhdetta , päiväkirjamerkintöjä polyamoriasta ) ja Niko-Petteri Niva ( Salome ). Tämän artikkelin kuvitukset inktober-piirroksia vuosie varrelta. Olen inktoberin itse nimennyt suomeksi mokakuuksi. Tässäpä vielä siis lupaamani linkki lista artikkelista ruutujen takaa eli sarjakuvien ja kuvitusten syntytarinoita piirustuspöydän ääreltä : https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2023/07/28/polkimilla-nyt-ennen-ja-tulevaisuudessa/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2022/11/11/ruutujen-takaa/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2023/08/23/ruutujen-takaa-uutuuksia-esittelyssa-papereita-hiplataan/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2020/08/14/vinkkeja-sarjakuvan-tekoon/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2020/12/09/nain-syntyi-kalenteri-2021/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2020/11/30/tyovalineista-ja-pigmenteista/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2020/11/17/uutta-aloittamassa/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2020/03/11/memento-morin-kannen-maalailua/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2020/03/04/moi-mikko-et-annikki/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2019/09/03/pussailua-barrikadeilla/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2019/11/08/memento-morin-jalkeen/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2015/03/19/kova-paketti/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2018/06/05/pippigeista-ja-siveltimista/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2018/03/19/ruudun-takaa-sisaret-1918-osa-1/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2018/03/21/ruudun-takaa-sisaret-1918-osa-2/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2018/02/05/ruudun-takaa-tyoelaman-uhrit/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2017/05/16/sarjainfon-kannessa/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2017/03/13/memento-mori-sivupoluilla/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2017/03/27/memento-mori-sivupoluilla-osa-2/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2016/03/17/rypalepommeja-seinajoelle/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2016/02/17/seikkailuja-vesivaripaperilla/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2015/10/01/rauhan-tiella/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2015/09/07/pussailua-barrikadeilla-inspire-your-heart-with-art/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2015/03/24/ruutujen-takaa-mina-mikko-ja-annikki-osa-1/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2015/09/03/otsakekuvan-takaa/ https://tiitu.sarjakuvablogit.com/2015/03/10/olen-piirtanyt-yhta-juttua/ Tähän päättyy taipaleeni Sarjakuvablogien polulla. Aloitin matkanii 8.3.2015 ja lopetan kymmenen vuotta myöhemmin 24.3.2025.