MV-lehden alamäestä täällä. Yllättäen boikottikampanjalla, jonka pystyi helposti väärinymmärtämään myös sananvaupauden vastaiseksi oli voimakas vaikutus.
Soldiers of Odinin lopun alusta täällä.
Timo Hännikäinen oli ilmeisesti ysärin alussa SAL:issa (Suomen anarkistiliitto) ja järjestämässä ekoja kuokkavierabileita Helsingissä. Julkista spekutusta Hännikäisestä ja hänen loikkauksestaan täällä.
Tää on ollut Takku.fi sivuston kuumin väännön aihe viime aikoina, tämä. Ite ymmärrän molempia kantoja, mutta näen revisionistin leiman uhallakin järkeväksi yrittää pitää anarkistiskene jollain tapaa ulospäinkin avautuvana. Puhdasoppisuus ja valtamedian halveksiminen eristää anarkistit vielä pahemmin marginaaliin, missä he jo ovat aika syvällä.
Se, että vain muutama mun läheisimmistä ystävistä toimii anarkistiskenessä, heikentää ilman muuta mun sitoutuneisuuttani niihin verrattuina, jotka elää täysin mustapunaisessa kuplassa. Ja ajaa mua usein arvostelemaan skeneä, niinku oon tässä blogissa monesti tehnytkin. Mutta pidän anarkismia moraalisesti niin voimakkaasti mun arvomaailman mukaisena, että luulen ja uskon pysyväni myötämielisenä skenessä toimiville ihmisillekin, vaikka jossain kohtaa toiminnasta pois jättäytyisinkin (no, puuskittaista ja epäaktiivista aktivismini nytkin useasti on). Ihan ok näin :)
Ai niin se feministinen puolue täällä! Itse toivoisin ennemmin suoran demokratian toimintaa kuin puoluepeleihin menemistä, mutta katotaan mitä tuostakin tulee
Tää vika kuvitus on jo talvella tehty Guggenheimprojektzin biisiin "Sama matka meitä yhdistää", mut ei tullut silloin julkaistua sitä, niin teen sen nyt kun sopii aiheeltaan tähän petollisten ystävien teemaan: