***
Oli aamu jonkun Suomi-filmin -
- joka kulisseilta näyttää vaan:
Kuljit itkettynein silmin, herrat söivät aamusuolaisiaan -
Huusin: "Minne sut vien?"
Pyyhit pois sen tien, sä niin kuin peitevärit sateeseen ...
On enää ennallaan ristiriidat, joita kannat edelleen -
Yli Kissojen yön -
- - -
Hän särkee seinämaalauksen, jossa lapset rokkaa arkuissaan -
Vanha nainen kuiskaa peilille arvoituksen:
- - -
Torin laitaan jään-
- katson ystävään, joka sadan vuoden tuskaa myy ...
Halpaa se on, kun silmät nään -
- On alla naamionsa kyy:
puisen laivan on nähty uppoavan -
Hän tulee viereen - oon se tuuli - kaikki särkyi ja tiedän taas alkavan -
Kissojen yön -
---
Pian aamu on ja hän on jälleen kädet ristissä niin peloissaan:
Ja hän purkautuu kuin lapsi ystävälleen: "Näänkö unta mä vaan?"
Mutta myrkyt liikkuu kun tuuli käy -
Kohta alkaa täälläkin pakastaa:
Voit mennä pois -
Yli Kissojen yön -
***
















