* * *
Kivikirkot ja rautaportit...
... ja kasvot sotilaan,
joka palatsin eessä vartioi valtiastaan ...
Nämä ovat kaltaisesi, nämä pysyvät paikoillaan:
Mutta junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan:
Sinä seisot niin kuin vuori, etkä muutu milloinkaan...
Kiskot minua kutsuu, siis hyvästellään vaan ...
Ovet ovat meitä varten, että tullaan ja poistutaan...
Koska junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan:
Älä luule, että itkee ovi - kun se suljetaan,
se vaan kuluu lähtiessä - ihan hiljaa narahtaa:
Eikä ne oo kyyneleitä - joita vuori vuodattaa:
Ne on kevään tekeleitä - kun se jäitä sulattaa!
Sillä junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan ...
Sillä junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan!
* * *