amina

Julkaistu Tasa-arvoklinikka.fi -verkkosivulla syyskuun kuukauden sarjakuvana.

Canales & Guarnido: Blacksad 3 Juan Diaz Canalesin käsikirjoittama ja Juanjo Guarnidon kuvittama Blacksad on yksi kauneimmin piirretyistä Suomessa ilmestyvistä sarjakuvista. Komas albumi Punainen sielu (Arktinen banaani 2009) sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisiin yhdysvaltoihin juuri ennen kommunistivainojen alkua. Päähenkilö, suuri musta kissa John Blacksad, toimii tällä kertaa yksityisenä turvamiehenä ja joutuu samalla selvittämään kuolleen kommunistin murhaa. Juoneltaan kokonaisuus on lähes täydelliseksi hiottu historiallinen poliittinen jännäri. Juonitteluja, salaliittoja, väkivaltaa ja yllättäviä käänteitä on juuri oikeassa määrin ja sopivast limitettyinä. Loppuunkin viitataan jo alussa, kunten hyvän tarinan juonikaavaan kuuluu. Ajankuvakin pysyy ehyenä. Persoonallisuutta kokonaisuuteen on saatu kertomalla tarina ihmismäisten eläinhahmojan avulla. Visuaalinen ilme on Blacksad-sarjan suurin vahvuus, samalla sen kompastuskivi. Ruudut on maalattu taidolla ja himmeä värtys on vailla vertaa. Sadun lumo kuitekin rikkoutuu, kun hahmot on luotu eri tavoin. Monet sivuhahmot ovat paljon eläimellisempiä kuin sankarit ja keskeisin naishenkilö taas on kaikkia muita paljon ihmismäisempi, samalla luonteettomin hahimo. Sarjakuvan kerronta on sujuvaa. Tärkeisiin tunnelmiin on uhrattu sivuja, vaikkei tarina juuri etenisikään. Etenkin päähenkilön esiintulo alussa on vaikuttava kohtaus, samoin monet hyvin rytmitetyt toiminta- ja väkivaltakohtaukset. John Blacksad sekä onnistuu että epäonnistuu tekemisissään minkä pitäisi tehdä päähenkilöstä inhimillisemmän. Vaihtelu on kuitenkin niin kaavamaista, että inhimillisyyden sijaan työstä tulee laskelmoitu, hiukan lattea, vaikutelma.. Näyttävästi kuvattu väkivaltakin on laimeaa esimerkiksi ensimmäisen albumin hautausmaakohtaukseen verrattuna. Eniten intohimoa ja huumoria tiivistyy Smirnov-rouvan –toteamukseen: ”kuherruskuuukautemme oli läpimärkä”. Kiinnostavinta Punaisessa sielussa on kaikki se, mitä ei sanota ruuduissa suoraan. Päähenkilön persoonaa ja mielensisäisiä tapahtumia kuvataan ympäristön ja ulkoisten tapahtumien kautta. Tässä albumissa ykkösosan romanttisesta sankaista ja kakkososan ylimielisestä machosta on tullut surullinen ja estynyt, naisten edessä välillä hölmösti käyttäytyvä yksinäinen mies, jota ei taaskaan onnista rakkaudessa. Helposti samaistuttava hahmo tarinan mieslukijoille? Naislukijoille ei omansukupuolista samaistumispintaa juuri löydykään. Jos Punainen sielu olisi ensimmäinen lukemani Blacksad-albumi, olisin kovin vaikuttunut. Sarjan vahvuudet kuten väritys, eheä juoni ja sujuva kerronnan rytmi ovat läsnä tässäkin albumissa. Blacksadiin tutustumisen voi hyvin aloittaa Punaisesta sielusta. Jos tästä tykkää, on hyvä siirtyä vaikuttavampiin vanhempiin albumeihin.

Kohta se on täällä!

Inspiraation lähteenä Heroes-tv-sarjan toisen kauden loppupuoli. Muita kausia, ainakin ensimmäistä ja neljättä, voin lämpimästi suositella. Sarjaa katsoessa voi laskea montako visuaalisesti erilaista miessankaria on tehty samasta yhdysvaltalaisesta vakiosankarimiehen mallista, mitä siinä on voitu muuttaa ja mitä ei. Entä montako naishahamoa on tehty samasta blondin nuoren naisen mallista ja monelleko naiselle kirjoitettu oma taustatarinansa omine pyrkimyksineen ja motiiveineen? Entä montako mustaa sarjassa esiintyy ja kuinka usein heitä näkyy valkoisiin verrattuna? Entä ketkä selviävät pisimpään hengissä?

Kuvituksia Nuorten luonto -lehteen.

Asuin maalla noin 30 vuotta. Nyt asun maaseudun reunalla ja tykkään edelleen kulkea valottomilla hiekkateillä peltojen keskellä.

Lapsettomuudesta tai lapsellisuudesta huolimatta allekirjoitathan äitiyslakialoitteen , jos et ole sitä vielä tehnyt. Äitiyslain myötä naispareille syntyvät lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa eri sukupuolta olevien avoparien lasten kanssa: molemmissa tapauksissa vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolakäyntien aikana. Äitiyslaki turvaa lapsen tosiasialliset perhesuhteet alusta asti ja on siten myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen. Lisätietoa aloitteesta.

RIKKI-näyttely on paraikaa meneillään, vaikka sen avajaisia ja samalla RIKKI-lehden julkkareita juhlitaan vasta perjantaina. Tervetuloa siis Third Space -galleriaan perjantaina 2.9.16 klo 18 - tai jo sitä ennen, näyttelyhän on jo auki. Lehteä saa ostaa gallerialta, viikonloppuna Helsingin sarjakuvafestivaalien pienlehtitaivaasta ja tilaamalla postitse kotiin . Minulta lehdessä on ystäväni Sallan käsikirjoittamaa strippisarjaa Yrjö ja kaverit. Strippejä on yhteensä kolme sivua, joista tässä alkua: Helsingin sarjakuvafestivaaleilla on lehden teemoista paneelikeskustelu "Sarjakuvistako apua mielenterveyden ongelmiin?" sunnuntaina klo 14 - 15 Kirjasto 10:ssä.

Sarjakuvani uusimmassa Voimassa. Kun Kymppis on täydellinen hartiavetreytyspeli, niin miten tämä ei nauti hipsteriuskottavaa kulttisuosiota?

Hyvää uutta vuotta!

Trumpin presidenttiytymisen innoittamana syntynyt Draw The Line -nettisivu esittelee sanoin ja kuvin keinoja arkipäivän poliittiseen vaikuttamiseen. Osallistuin projektiin tällaisella kuvalla:

Omistettu kaikille, jotka jaksaa selittää itselleen rankkoja asioita niitä tuntemattomille.

Avajaiset 6.6.17 klo 17-19. Olen mukana Edith Södergranin Vierge Modernea varioivalla teoksella, joka alkaa näin: Käy näyttelyssä lukemassa loput. :)

Kolmas Rakkaat siskot -albumi taitossa. Mukaan tulee myös vanhempia ennen printtinä julkaisemattomia sarjakuvia, kuten:

Rakkaat siskot ja Rakkaat kämppikset -albumeita Helsingin Kirjamessuilta Sinisen Jäniksen pöydästä 7g120, Tarina ja Magia -lavan läheltä ( kartta ) ja Rauhanasemalla pidettäviltä Varjokirjamessuilta Femidistron pöydästä. 180-sivuista Rakkaat siskot -albumia on jäljellä KOLME kappaletta, joista 2 Jäniksellä ja 1 Femidistrolla, joten jos sellaisen haluaa, niin kannattaa olla nopea.

Sanna Hukkanen & Inkeri Aula: Metsänpeitto Aiheet: uskomukset, mytologiat, myytit, puut, metsä, historia, Suomen historia Sisältö: Sarjakuvanovelleja suomalaiseen metsään ja eri puulajeihin liittyvistä uskomuksista eri aikakausilta. Erityisen hienoa: Visuaalisuus. Tämä on yksi kauneimpia näkemiäni suomeksi tehtyjä sarjakuva-albumeja. Tarinat on toteutettu monilla eri tyyleillä ja tekniikoilla, esim. maalaamalla käsitellylle koivun tuohelle. Hienoa on myös tarinoiden taustoittaminen sivun pituisilla tietoiskuilla. Kiinnostava yksityiskohta: 70-luvulle sijoitettu pihlaja-tarina viittaa #metoo-kampanjaan. Emmi Nieminen & Johanna Vehkoo: Vihan ja inhon Internet Sisältö: Analyysiä nettikiusaamisesta ja -uhkailusta, kohteena olleiden kertomuksia ja ohjeet miten toimia kohteeksi joutuessaan. Eirtyisen hienoa: Aiheen laaja-alainen käsittely: tilastollisia faktoja ja tapaustutkimuksia, eri tahojen (mm. poliisin ja häirköiden) haastatteluja, monenlaisia toimintaohjeita. Monipuolinen kuvitus tekee rankasta aiheesta ymmärrettävämmän ja helposti lähestyttävän. Kiinnostava yksityiskohta: Vihakulttuurin politiikka ja talous. Esim. Meksikossa poliittisen vihakampnajan voi ostaa. Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 2018 Kuva: Tiitu Takalo Aiheena: historia, sotahistoria, sisällissota, naisten ja lasten asema Sisältö: Naisten sotamuistoihin perustuvia sarjakuvanovelleja Suomen sisällissodasta. Erityisen hienoa: Eri tekijät ja tyylit. Se miten näytetään, että sota on raakaa ja julmaa, mutta sillä ei mässäillä. Kiinnostavia yksityiskohtia: Miten arjen perustarpeet pyrittiin tyydyttämään, kun oltiin vankileirillä tai muuten kaikesta oli pulaa. Liv Strömquist: Nousu ja tuho Aiheena: kapitalismi, talous, raha, yhteiskunta, politiikka, yhteiskunnalliset liikkeet Sisältö: Pamfletti kapitalismista ja sen ongelmista. Erityisen hienoa: Musta huumori ja asioiden kääntäminen päälaelleen, mikä pakottaa ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Kiinnostavia yksityiskohtia: Kapitalismin yhteys henkisyyden kulttiin ja nietzscheläinen analyysi vasemmiston ongelmista. Liv Strömquist: Kielletty hedelmä Aiheena: vulva, vagina, seksuaalisuus, historia Sisältö: Vulvan ja siihen liitettyjen merkitysten ja naisten elämän kontrollin historiaa esihistorialliselta ajalta nykypäivään. Huomattavasti enemmän (käsin kirjoitettua) tekstiä kuin kuvia. Erityisen hienoa: Laaja historiallinen tausta-aineisto ja äkkiväärä huumori, jolla faktat on tarinallistettu. Kiinnostavia yksityiskohtia: Vulvaa esittelevien patsaiden historia ja vasta 90-luvulla määritelty klitoriksen anatomia. Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne Aiheena: rakkaus, sukupuoliroolit, julkkikset, historia Sisältö: Sarjakuvaesseitä suurista rakkaustarinoista kulttuurikriittisellä otteella. Erityisen hienoa: Strömquistin tuttu tyyli, jolla faktat on tarinallistettu helppolukuisiksi ja miten mustalla ja käänteisellä huumorilla annetaan uutta ajateltavaa. Runsaat lähdeviitteet. Poikkeuksellisen paljon kuvia ja kohtuullisesti tekstiä Strömquistin teokseksi. Kiinnostavia yksityiskohtia: Miten käsitykset rakkaudesta liittyvät vaurauden ja vallan jakautumiseen. Samasta aiheesta: Strömquistin suomentamattomat teokset 100% fett , Ja till Liv! ja Einsteins Fru . P.s. Olen huomenna torstaina 14.6.18 puhumassa paneelikeskustelussa dokumentaarisesta sarjakuvasta Kuti-lehden julkkareissa Helsingissä. Lehden teemana on tositarinat/non-fiction ja multa on mukana sarjakuvat Liioittelun käyttö poliittisessa toiminnassa ja Kuinka ennakkoluuloja luodaan . Lehteä jaetaan ilmaiseksi eri puolilla Suomea (ja vähän ulkomaillakin) . Helsingissä sen voi napata esim. Sarjakuvakeskuksen / Turun sarjakuvakaupan tuulikaapista (Porhtaninkatu 9) .

Lewis Trondheim, Stéphane Oiry Maggy Garrison 2: Mies, joka löytyi vuoteestani Sininen Jänis 2018 Maggy Garrison on lontoolainen kolmikymppinen yksityisetsivä, joka ratkoo tapauksia sekä vanhan etsiväherran apulaisena että omaan piikkiinsä - ja usein aika kyseenalaisin metodein. Homma tuottaa hyvin, jos onnistuu nyysimään varakkaampien rikollisten rahaa, joten toisen albumin alussa Maggy on 15 000 puntaa plussalla. Laittomin keinoin hankitut rahat pitää kuitenkin pitää visusti piilossa ja jatkaa elämää vanhaan köyhään malliin, jotta ei herätä epäilyksiä. Vaikka albumissa eletään rikosten kylmässä maailmassa, tarinan yleisfiilis ei ole synkkä, vaan lakoninen ja brittiläiseen tapaan kuivakkaan humoristinen. Parasta sarjassa ovatkin Maggyn ovelat ja luovat ratkaisut eteen tuleviin ongelmiin. Tässä sarjan toisessa osassa Maggy tutkii kadonneiden korujen arvoitusta. Kekseliäistä juonenkäänteistä tulee välillä mieleen vanha saksalaissarja Nikke Knatterton, mutta siinä missä Nikke on silkkaa satiiria, Maggy pysyy arkisen inhorealismin puolella. Arkiseen inhorealismiin kuuluu, että talouskuripolitiikan keskellä kasvavien tuloerojen yhteiskunnassa pienempi ja vähän suurempikin rikollisuus on ennen kaikkea tapa selvitä hengissä. Siksi jokaisella on omat salaisuutensa ja hämärät bisneksensä, eikä kehenkään kannata täysin luottaa. Ihmisten väliset suhteet ovat silti, vaikkakin brittiläisen pidättyväisiä ja rankan maailman realiteetit huomioon ottavia, myös omalla tavallaan pehmeitä ja lämpimiä. Mies, joka löytyi vuoteestani viittaa Maggyn tässä nimettömäksi jäävään (tyypin nimi mainitaan todennäköisesti ekassa albumissa Hymyile vähän, Maggy ) poikaystävään, joka työskentelee rikollisjärjestössä alemmalla portaalla. Toinen tärkeä sivuhenkilö on poliisi Sheena, Maggyn kaveri, joka varoittelee luottamasta tähän uuteen petikumppaniin. Molemmat ovat Maggyn epäiltyjen listalla (mutta en paljasta tässä mistä heitä epäillään). Kuvakerronta on tyylipuhdasta ranskalais-belgialaista selkeää viivaa, jossa taustat on piirretty tarkasti ja lähikuvat harvinaisuus. Toistuvalla 12 ruutua sivulla -rytmillä hidasteillaan oikeissa paikoissa ja korostetaan pienten erojen merkityksellisyyttä. Värimaailma on pehmeää beigenharmaata, johon punasävytteiset sisäkuvat tuovat pirteää vaihtelua. Albumin kolme ensimmäistä sivua voi lukea täällä . Toivottavasti suomeksi saadaan vielä trilogian viimeinenkin osa.

* joita saa myös albumeina. Stand Still, Stay Silent Tarina ja taide: Minna Sundberg Muoto: Nettisarjakuva , sarjakuvaromaani. Englanniksi, tehokeinona pohjoismaisia kieliä. Genre: Postapokalyptinen seikkailufantasia Lyhyesti: Pohjoismainen retkikunta kartoittaa pandemian jälkeistä Tanskaa. Teemoja: Tiede, magia, matkustus, maailmanloppu, inhimilliinen arki ja uusi normaalius suuren tuhon jälkeen. Erityisen hienoa: Hiipivä kauhutunnelma, kekseliäs lähtökohta, hidas kerronta, monikielisyys. Fanille hauskaa: Maailman yksityiskohtien taustoitus. Vähän tylsää: Koko ajan ei tapahdu hirveän suuria. Tulee mieleen: Taru sormusten herrasta. Grandville Tarina ja taide: Bryan Talbot Muoto: Albumisarja, englanniksi 5 albumia, joista ensimmäinen myös suomennettu. Genre: Brittidekkari. Lyhyesti: Etsivämäyrä ratkoo murhia vaihtoehtohistoriallisessa 1800-luvun lopun Lontoossa. Teemoja: Steampunk, futurismi, valta, talous, ihmisoikeudet. Erityisen hienoa: Antropomorfisen vaihtoehtohistoriallisen steampunk-maailman yksityiskohtainen suunnittelu. Vähän tylsää: Seksismi (varsinkin ekoissa albumeissa). Faneille hauskaa: Bryan Talbotin sarjakuvissa toistuvien teemojen bongailu. Tulee mieleen: Blacksad. Ms. Marvel Tarina ja taide: Eri tekijöitä. Muoto: Albumisarja, 8 albumia englanniksi. Genre: Supersankaritarina. Teemoja: Nuorten arki (intersektionaalisuus, somekulttuuri, aikuistuminen, ihastuminen) ja yhteiskunnalliset ongelmat (gentrifikaatio, ympäristöongelmat, tieteen etiikka). Mitä tapahtuu: Teinityttö supersankaroi kotikulmillaan. Erityisen hienoa: Ajankohtaisuus. Se, ettei kaikkea ratkaista perinteisellä supervoimailulla. Vähän tylsää: Jotkut ongelmat ratkotaan peritenteisellä supervoimailulla. Faneille hauskaa: Muiden Marvel-hahmojen bongailu. Tulee mieleen: W.I.T.C.H. Saga Tarina: Brian K. Vaughan, taide: Finona Staples Muoto: Sarjakuvalehti, albumisarja, suomeksi 7 albumia. Genre: Avaruusooppera Lyhyesti: Sodan eri osapuolten vihollislistoile joutunut pakolaisperhe yrittää selviytyä avaruudessa, jossa elää monenlaista väkeä. Teemoja: Pakolaisuus, vanhemmuus, pasifismi, perhe-elämä, intersektionaalisuus. Erityisen hienoa: Kliseiden ympäri luoviminen. Vähän tylsää: Sivuhenkilöitä kuolee liikaa. Tulee mieleen: Sillage, Valerian.

Tulevan albumin kunniaksi Rakkaat siskot on tästä eteenpäin Rakkaat ystävät .

Timo Mäkelä: Neiti Brander Sarjakuva-albumi, 48 sivua Aika ja paikka: Helsinki 1907-1913 Teemat: Helsinki, arkkitehtuuri, valokuvaus, naisten asema Mitä tapahtuu: Signe Brander kuvaa purku-uhan alla olevia puutaloja ja elämää kaupungissa. Tarina kommentoi: Ajankuvaa, mahdollisuutta säilyttää menneestä ymmärrettävä kuva tulevaisuudelle. Kerronnassa kiinnostavinta: Päähenkilön sisäinen puhe. Kirkas akvarellikuvitus, joka hehkuu ajan kehitysoptimistista henkeä. Jokainen sivu on oma pieni tarinansa. Jos pidit, katso myös: Jaana Mellasen sarjakuva Helsinki Helsingin alla Arvostelukappaleen lahjoitti: Arktinen Banaani / Turun Sarjakuvakauppa Helsinki Hanneriina Moisseinen: Kannas Sarjakuvaromaani 238 sivua Aika ja paikka: Karjala 1944 Teemat: Suomi, 2. maailmansota, pakolaisuus, lehmät Mitä tapahtuu: Ihmiset pakenevat Kannakselta kotieläimiineen. Traumatisoitunut sotilas etsii kotiaan. Tarina kommentoi: Suomen historian suurta kertomusta sankarimyyttiä haastavilla vastatarinoilla. Kerronnassa kiinnostavinta: Tarinan kuljettaminen valokuvien avulla ja miten hienosti lyijykynäpiirrokset sopivat valokuvien kanssa yhteen. Jos pidit, katso myös: Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan taideprojekti Toisten historia/History According to Cattle. Thi Bui: The Best We Could Do Sarjakuvaromaani 330 sivua Aika ja paikka: Indokiina/Vietnam 1930-1978, Yhdysvallat 1978 -> Teemat: 2. maailmansota, Vietnam, sukutarina, pakolaisuus, perhesuhteet, yhteiskuntaluokat Mitä tapahtuu: Kolmikymppinen amerikanvietnamilainen etsii yhteyttä vanhempiinsa sarjakuvittamalla heidän elämäntarinansa. Tarina kommentoi: Individualistista ihmiskuvaa osoittamalla miten maailmanhistorialliset tapahtumat, luokka-asema ja läheisten ihmisten valinnat ja vaikuttavat ihmisten elämään vielä seuraavassakin sukupolvessa. Kerronnassa kiinnostavinta: Pelkistettyjen sivellinviivojen ilmaisuvoima. Jos pidit, katso myös: Art Spiegelmanin Maus, Mitä sä täällä teet? ja Rauhan tiellä sarjakuva-antologiat.

Sarjakuviani myynnissä Helsingin kirjamessuilla Suomen sarjakuvaseuran osastolla 6g2 Torstaina 25.10.18 klo 12 - 17 Late ja kumppanit -kollektiivilla Rakkaat kämppikset -albumeita ja sarjakuvaoriginaaleja klo 10 - 18 Femidistrolla mm. viimeinen kappale Rakkaat siskot -albumia, erilaisia pienlehtiä ja Rakkaat kämppikset -albumeita. Perjantaina 25.10.18 klo 15 - 18 Perjantaipajan myyntipöydällä Rakkaat kämppikset -albumeita ja sarjakuvaoriginaaleja Ja viikonloppuna 26.10.-17.10.18 Varjokirjamessuilla Rauhanasemalla Femidistron pöydässä klo 11 - 19.

Bloggaan teemoittain lyhyitä arvioita lukemistani sarjakuvista. Sinisalo & Teponoja: Kaunis mieli kääntää katseensa sisäänpäin Genre: Taidesarjakuva Teemat: Hautajaiset, ystävät, kuolema, mielikuvitus. Erityisen hienoa: Vastakohtien yhdistäminen. Tarina on harras ja herkkä, mutta kuvattu visuaalisella ilotulituksella. Hauskaa: Silmämuna jalkojen päällä ja muut vähintään yhtä oudot hahmot. Vähän tylsää: Ettei tätä ole enempää. Samalla suunnalla: Sandman, Dave McKeanin koko tuotanto. Boatner & Parkhouse: The Hiding Place Genre: Satumaaseikkailu. Teemat: Sadut, valta, teollisuuden ympäristötuhot. Erityisen hienoa ja hauskaa: Sopivan puujalkaista huumoria vakavien aikuisten aiheiden ympärillä. Vähän tylsää: Päähenkilöillä ei hirveästi persoonallisuutta eikä kuluneista stereotypioista ole päästy kovin kauas, vaikka yritystä on. Samalla suunnalla: Liisa Ihmemaassa, Myrkkyjoen salaisuus

Hermann: Bois-Mauryn tornit -sarja Herman: Bois-Mauryn tornit 3: Germain. Genre: Historiallinen seikkailu. Teemat: Valta, keskiaika, ruumiillisuus. Päähenkilö: Nuori antisankari, joka yrittää parhaansa. Erityisen kaunista: Hehkeä ja monipuolinen väritys. Kenelle: Keskiaikafiilistelijöille. Petri Hiltunen: Praedor-sarja Petri Hiltunen: Praedor: Kuninkaan lapset. Genre: Soturifantasia. Teemat: Valta, miehisyyden moninaisuus, toveruus. Päähenkilöt: Rintakarvaisia ja arpisia äijiä, joilla rohkeus voittaa machouden. Erityisen kaunista: Taidokkaat mustavalkokuvat ja hyvin suunniteltu maailma. Kenelle: Oman elämänsä nojatuoliseikkailijoille. Juan Díaz Canales & Juanjo Guarnido: Blacksad-sarja Canales & Guarnido: Blacksad 3: Punainen sielu. Genre: Antropomorfinen historiallinen dekkari. Teemat: Valta, moraali, raha, politiikka, tiede, taiteet. Päähenkilöt: Pitkä vahva ja vakaa kissa ja lyhyt sähläävä lumikko. Erityisen kaunista: Viehkeä vesivärikuvitus. Kenelle: Kohtalokkaista naisista pitäville. Aiempi arvostelu Blacksad: Punainen Sielu -albumista Lisää tärppejä: 2010-luvun parhaat scifisarjakuvat 6 kiinnostavaa sarjakuvatietokirjaa 3 x 1900-luvun historiaa Pari vähemmän tunnettua fantasiasarjakuvaa

Karoliina Korhonen: Suomalaisten painajaisia 2 Lisää vähäsanaista vertaistukea (Atena) Karoliina Korhonen: Suomalaisten painajaisia 2 Karoliina Korhosen yksikuvainen, alkuperäiskielellä englanninkielinen strippisarjakuva Finnish Nightmares syntyi vuonna 2015 ja tuli tunnetuksi ensin sosiaalisessa mediassa. Suosion myötä kuvat hiljaisesta suomalaismies Matista ovat kääntyneet myös suomen kielelle ja myyntilistojen kärjessä viihtyviksi kirjoiksi. Uusin teos, Suomalaisten painajaisia 2 Lisää vähäsanaista vertaistukea on ensimmäisen osan tavoin pieni lahjakirjamainen kokoelma. Tällä kertaa Matti viettää kesää, matkustaa, shoppailee ja pitää tietysti kahvitauon. Painajaismaista on yleensä toisten ihmisten kohtaaminen, välillä myös suomalainen sää. Arkiset huomiot ovat samalla kuvausta hiljaisuuden arvostuksen kulttuurista. Samalla teos avaa sitä miten torjuvuutena näyttäytyvän välin pitäminen ei ole välinpitämättömyyttä, vaan hiljaista kohteliaisuutta. Huumori on lempeää ja sopii hyvin monenlaisille ihmisille, joilla on jokin kytkös suomalaiseen kulttuuriin. Suomenkielisen version pääkohderyhmänä lienevät suomalaiset, jotka haluavat nauraa arkiselle itselleen ja sille, kun sosiaalisuus on välillä niin kovin kiusallista ja vaikeaa. Tämä lienee sarjakuvan kotimaisen suosion syy. Lukijasta riippuu, kokeeko Matin humoristisena liioitteluna vai nappiinsa osuvana kuvauksena. Suomalaiseen kulttuuriin vasta tutustuville huomioista saattaa aueta paitsi hämmentyneet naurut, myös syvempää ymmärrystä hiljaisuuden merkityksistä. Tai vaan selityksiä sille, miksi ihmisiin on vaikea saada kontaktia. Korhonen on ammatiltaan graafinen suunnittelija ja ammattitaito näkyy. Pallopäinen Matin hahmo on kuvattu muutamalla viivalla, mutta tarvittaessa ilmeikkäästi. Parhaimmillaan piirrostyyli on kuvissa, joissa on Matin lisäksi muitakin hahmoja tai samalla pelkistetyllä tyylillä kuvattua taustaa. Tekstaus on helppolukuista ja tehty kevyellä, sopivasti käsin kirjoitettua muistuttavalla fontilla. Visuaalisesti strippi heijastaa vahvasti ideaalia hyvästä suomalaisesta suunnittelusta: omaperäistä mutta minimalistista ja sellaisena kaunista ja tarkoituksenmukaista. Arvio on julkaistu aiemmin Sarjainfo-lehdessä.

Suomen sarjakuvaseuran jakama Puupäähattu-palkinto myönnettiin tänä vuonna Sari Luhtaselle ja Tiina Pajulle Maisa ja Kaarina sarjakuvasta. Seuran oivalliset perustelut voi lukea täältä . Näin kirjoitin Kaikilla herkuilla -albumista aikanaan Sarjainfoon: Naistenlehdissä ei ole sarjakuvia, mistä Sari Luhtasen käsikirjoittama ja Tiina Pajun piirtämä Maisa ja Kaarina on säännön vahvistava poikkeus. Sarja on ilmestynyt sivun mittaisina strippeinä Anna-lehdessä 80-luvun lopulta lähtien. Yleensä ystävykset sanailevat kepeästi ajattomista naistenlehtiaiheista kuten kodinhoidosta, shoppailusta – ja usein varsin esineellistävästi miehistä. Arkisiin teemoihin on löydetty, vielä yli 25 vuoden jälkeenkin, kohderyhmäänsä viihdyttäviä loppuhuipennuksia. Parhaimmillaan sarja on kuvatessaan naisten välisen ystävyyden välillä teräviäkin kulmia lempeän hyväksyvästä näkökulmasta. Albumi Kaikilla herkuilla (Otava 2012) on kuitenkin edellisiä konservatiivisempi. Uusissa sarjoissa kritisoidaan vähemmän naisiin kohdistuvia vaatimuksia kuin aiemmissa, ja albumin yleinen tunnelma henkii keskiluokkaista tyytyväisyyttä. Vaikka välillä mainitaan hybridiautot ja lama, 2010-luvun ilmiöihin ei juurikaan oteta kantaa. Kaikilla herkuilla sopii hyvin rantakassiin kepeäksi kesäkirjaksi.